Quantcast
Channel: Talvimorsian 2015
Viewing all 62 articles
Browse latest View live

Häihin aikaa 366 päivää!

$
0
0
Kuten moni muukin morsian, olen päättänyt alkaa pitää hääblogia. Tarkoitus olisi saada jonkinlaista järjestystä päässäni vallitsevaan kaaokseen ja mahdollisesti saada tukea muilta samassa tilanteessa olevilta tai niiltä, jotka ovat omat häänsä jo juhlineet. Aluksi hieman taustatietoa minusta ja toisesta puolikkaastani. Facts straight!
Toukokuu 2006: kohdattiin ensi kerran <3
Helmikuu 2008: yhteenmuutto <3
Helmikuu 2011: kihlat <3
Helmikuu 2015: häät <3

Meidän häitä tullaan siis viettämään 14.2.2015 eli Ystävänpäivänä. Tämä päivämääräehdotus tuli mieheltä itseltään (wau!). ;)

kuva

Sen enempää budjettia kuin pieniä yksityiskohtia ei olla ehditty miettimään tarkemmin. Tällä hetkellä koen juhlapaikan löytymisen olevan se tärkein asia. Neljään juhlapaikkaan olemme jo ehtineet tutustua pintapuolisesti, mutta jokaisen kohdalla olen huomannut ajattelevani ”Ei”, koska minkäänlaista Wau-efektiä niistä ei ole tullut, ja niinpä edelleen jatkamme etsintöjä. Tämä morsmaikku vaan alkaa olla sen verran hermostunut ja stressaantunut jo pelkästään tästä asiasta, että sopivaa paikkaa ei ole tiellemme osunut. Olen varmaan vuoden päästä hermoraunio! :D Huomenna tosiaan siis TASAN VUOSI häihin!

Sen verran ollaan saatu kuitenkin aikaiseksi, että olen kaksi tärkeää ihmistä pyytänyt kaasoikseni (molemmat suostuivat hymyssä suin), sekä olemme miehen kanssa saaneet vieraslistan valmiiksi: 63 henkilölle lähtee kutsut. Mukana on sukulaisia (miehen puolelta muutama sellainen, jonka olen kerran tavannut) sekä monia läheisiä ihmisiä. Tiedä sitten, kuinka moni paikalle pääsee. :) Itse kyllä saisin karsittua listasta juuri nuo minulle ei niin tutut -sukulaiset, mutta mieheni ei ole siihen vielä suostunut. Itse mietin tätä asiaa myös rahankin kannalta, koska muutaman henkilön pois jättäminen alentaisi myös ruokakustannuksia.Saatan olla liian tiukkakin...

Oliko teillä hankaluuksia löytää yhteinen sävel suunnitellessanne vieraslistaa?

Hääsuunnitelmat polkaistiin käyntiin sen jälkeen, kun olin itse ottanut naimisiinmenon puheeksi loppuvuodesta 2013. Mitään polvistumisia, kukkakimppuja tai muutakaan romanttista tapahtumaa ei siihen liittynyt, kuten ei kihlaukseenkaan (se meinaan meni samalla kaavalla!) Niinpä keskustelun siivittämänä mieheni päätti päivämäärän (ah, niin romanttista mennä naimisiin ystävänpäivänä!) ja siitä hetkestä alkaen olin heti suunnittelemassa mitä ihanimpia juttuja mielessäni. Nyt kun siitä kaikesta pääni sisäisestä hömppäsekamelskasta pitäisi saada oikeasti suunniteltua ne "omannäköiset" häät, niin voitte kuvitella, kuinka sekaisin tämän morsmaikun pää hieman on. Siispä, toivon että saan tukea niin tulevilta morsiamilta, jotka painivat omien häidensä suunnittelussa kuin sellaisiltakin, jotka ovat jo häänsä viettäneet. Kommentit ovat tervetulleita! :)

Sellainen juttu vielä tähän loppuun, että teemavärit on sentään päätetty: turkoosi-valkoinen-hopea. Vielä ei täysin olla varmoja, onko turkoosi sävyltään kylmää (enemmän sinisävyä) vai lämmintä (enemmän vihreää). Pitäisi löytää esim joku kangastilkku juuri sitä oikeaa sävyä helpottamaan tulevia turkooseja hankintoja/koristeluja. Turkoosin kylkeen sopivat mielestäni lisäksi säihkyvän raikas hopea sekä kirkkaanvalkoinen. Sopivat talveen mielestäni hyvin. :) Vai oletteko samaa mieltä?

Seuraavassa tekstissä ajattelin heitellä ilmoille niitä asioita/pikkujuttuja, joita olen pari kuukautta mielessäni pyöritellyt häihimme liittyen. ;)

Nyt ei muuta kuin unta palloon, jos Nukkumatti vaikka kävisin heittämässä unihiekkaa (on meinaa stressi sen verran puskenut päälle, että mustat rinkulat silmien alla näkyy kilsan päähän).

Kauniita unia, häiden kuvia!



kuva



365 miinus 1 päivä häihin! ;)

$
0
0
Piti eilen laittaa postausta, kun oli Ystävänpäivä (sillä häät on siitä tasan vuoden päästä) mutta koko päivä oli niin kiireinen, että kun kotiin pääsin, menin suoraan nukkumaan! Vuosihan tunnetusti menee nopeasti, mutta uskon, että siinä ajassa ehdimme säästää hyvin ja suunnitella kaiken huolella. Kerranhan vain sitä elämässä naimisiin mennään (ainakin näin haluan uskoa). ;)

Mun miehenihän ei ole kovinkaan yltiöromanttinen. Silloin tällöin hän muistuttaa minua pienillä teoilla (lähinnä arjessa), että välittää. Ainoastaan kerran olen saanut häneltä ruusun (valmistujaisissani), joten voitte kuvitella millainen yllätys oli, kun mies oli ostanut kimpun ihanan pinkkejä tulppaaneja Ystävänpäivän kunniaksi! <3 Sydämeni pakahtui onnesta! Oikeasti minun huomassani kukat ei säily kauempaa kuin pari päivää (onnistun aina kuihduttamaan ne jotenkin), mutta silti...on niitä mukava saada! <3

No, se siitä alkulöpötyksestä...Lupailin sitä listaa asioista, mitä olen jo meidän häihin liittyen pyöritellyt ajatuksissani. Tässä niitä nyt tulisi:

- huiskutusnauhat (kun lähdemme kirkosta, ei perinteisiä saippuakuplia tai riisiä)


kuva


- vieraskirjan tilalla jokin muu ratkaisu
Vieraat voisivat kirjoittaa viestinsä esim. puisille sydämille tai pienille viestilapuille, jotka sitten tiputettaisiin purkkiin/rasiaan/"toivomuskaivoon" tms.



kuva


kuva

- karkkibuffetti (ehdottomasti!) 
Buffetin tulee mielestäni olla runsas, muttei liian täyteen ahdettu. Erimalliset astiat samanvärisinä (esim. värittöminä) tuovat oman vivahteensa tyylikkäästi buffaan.


 kuva


kuva
 
- omaperäinen kakkukoriste 
Ei pönöttävää pariskuntaa, vaan joku hauska/muuten vaan omaperäinen, mutta meidän näköinen. Tässä hivenen humoristinen versio, high five:


kuva

Tässä taas enemmän söpöilyä:


kuva

Myös Schleich - eläimistä  saa tehtyä koristeen, kun vähän tuunaa (kyllä, omistan niitä  kymmenittäin muutaman):


kuva

Sellaisia juttuja olen siis mietiskellyt. Haluan itse omin kätösin (ja kaasojen avustuksella) saada askarreltua kaikkea häähärpäkettä niin paljon kuin mahdollista. Sinellissä tulen todennäköisesti vierailemaan hyvinkin useasti kartonkien sun muiden tilpehöörien hankkimisen takia. ;)

Aiotteko te askarrella paljon häihinne itse/talkoovoimin?




Asiaa juhlatilasta sekä mekkohaaveiluja

$
0
0
Kuten ensimmäisessä postauksessa mainitsin, olemme käyneet katsomassa jo viittä juhlapaikkaa. Joukossa on ollut laaja kirjo toinen toistaan erilaisempia tiloja: on ollut kartanoa ja työväentaloa sekä muutama vähän "mökkimäisempi" rakennus. Esteiksi muodostui mm. yhden tilan liian pieni koko, toisen tilan kaksikerroksisuus, kolmannen tilan suuruus ja neljännen tilan vino (!!!) lattia. 

Koska olemme liikkeellä noin vuoden ennen häitä, tiesin monen paikan olevan jo varattu ajat sitten. Heräsimme tähän etsintään ehkä hivenen liian myöhään. Lannistumatta neljän pettymyksen jälkeen kuitenkin kävimme katsomassa vielä yhtä tilaa, joka poikkesi aiemmista selvästi modernimmalla ja tyylikkäämmällä ilmeellään sekä käytännöllisyydellään. Tähän paikkaan ihastuin sillä silmänräpäyksellä! Onneks mieskin myhäili itsekseen hieman hymyillen, kun kävimme tutustumiskierroksella. Tämän tilan kohdalla ollaan nyt siinä pisteessä, että varauslasku tulee maksaa ennen kuin saamme tilan varattua itsellemme. Jos onni on myötä, tila on meidän ihan pian. ;) Tässä pieni maistiainen tyhjästä tilasta... Vielä en paikkaa nimeltä paljasta. Joku voi tilan tunnistaakin.



 Häämekkoa olen sen verran ehtinyt ajatella, että uskon A-linjaisen puvun sopivan minulle parhaiten eikä esim. merenneitomallin. Tästä en tietenkään voi olla täysin varma, ennen kuin olen päässyt pukuja kokeilemaan. Kaiken lisäksi tavoitteenani olisi saada muokattua kroppaa ennen häitä, joten pukujen sovittaminen menee aikaisintaan kesälle. Toivottavasti saisin sitä ennen tuloksia aikaan. :) Olen myös miettinyt, että mekossa voisi olla joku ihana kiintopiste/yksityiskohta, eli en halua pelkkää kokovalkoista sileää mekkoa. Yksi blingbling varmasti riittäisi, eli ei mitään yltiökimaltavaa, pitsistä kermakakku-unelmaa. :D Tässä muutama mekko, johon netissä surfatessani kiinnitin huomiota.

 Tässä mekossa nuo olkaimet ovat kauniit ja mekko laskeutuu nätisti.


Tässä taas herkännäköinen pitsi lumosi minut. En kuitenkaan haluaisi noin alas laskeutuvaa selkää.


Tässä tuo vyö on ihana lisä. 


Tämä puku puolestaan on todellakin pelkkä valkoinen, vailla krumeluuria, mutta siinä on kuitenkin erilaista pintaa yläosassa ja alaosassa. Erityisesti pidän sydänmallisesta yläosasta.



Tässä sydämen mallista yläosaa sekä pitsiä ja kaunis laahus.


Tässä puvussa ehkä hieman liian kireän näköinen yläosa, mutta ihanat nuo olkaimet/pienet hihat sekä laahus juuri sopivan pituinen. 


Tämä mekko puolestaan on siitä kiva, että siinä on hopeinen koriste nättinä yksityiskohtana, sekä ihana helma! Kerroksellisuus ja aaltoileva muoto ovat kauneinta tässä puvussa. 


Häämekoissa siis minua viehättävät eniten:

- pienet pitsiset olkaimet/hihat
- sydämen mallinen yläosa
- kevyt materiaali
- laskeutuu kauniisti
- jokin nätti yksityiskohta
- A-linja
-  ilmavuus
 - pitsi
- ei liian pitkä laahus
- raikkaan valkoinen väri (ei siis esim norsunluunvalkoinen tai shamppanjan värinen)

Loppuun vielä haluan laittaa sellaisten pukujen kuvia, joita en halua:

Värillinen on ehdoton EI sekä myös merenneitomalli.


Liikaa levenevä helma ei varmastikaan sovi minulle...


Kermakakku ei ole mun makuuni. 


Minulle ei myöskään sovi liian tiukka vartalonmyötäinen malli. Tässä mekossa tosin pidän tuosta laahuksesta sekä rusetista selässä.


Vielä listaus siitä, mitä EN halua:

- merenneitomalli
- värillinen puku
- liian vartalonmyötäinen
- kermakakkumekko
- liian leveä helma

Luulisin, että näillä mieltymyksilläni voisi löytyä juuri se oikea mekko minulle. Sitä ennen tosin on tehtävä paljon töitä. :) Näihin kuviin ja tunnelmiin, heipsis!

Miksi talvihäät?

$
0
0
Olen itse asiassa aika yllättynyt siitä, ettei kovin moni ole kysellyt syitä häidemme talviseen ajankohtaan liittyen. Mielestäni se on jokaisen asia pitää häät parhaana katsomanaan ajankohtana, eikä sitä tarvitsisikaan sen enempää perustella. Itse olen ollut häissä niin kesäkuun, heinäkuun, elokuun kuin  marraskuunkin aikaan. Ja jokaiset häät ovat olleet hienot ja morsiusparien näköiset, ajankohdasta riippumatta. :) Meille tulee sitten ne helmihäät. <3 Koska olen ollut vieraana sen verran monissa häissä, niin haluan meidän juhlaan jotain erilaista. Sen saatte tietää myöhemmin, millaisia suunnitelmia on tullut mieleen... ;)
 Ajattelin nyt koota tähän talvihäiden plussat ja miinukset (omasta mielestäni).

Plussat:
- ei tarvitse hikoilla helteessä :D
- luminen maisema takaa ihanat hääpotretit (ainakin hope so!)
- useiden juhlatilojen hinnat halvempia kuin kesällä
- ei päällekkäisiä häitä, koska monet juhlivat kesäaikaan

Miinukset:
- kova pakkanen/lumeton talvi
- loskainen sää/räntäsade
- ei voi hengailla häiden aikaan ulkosalla (varsinkin jos pakkasta)
- morsiamella oltava kahdet kengät (talvi- sekä juhlakengät) kuten varmaan vieraillakin (ellei halua tanssia talvisaappaissa koko illan)

Tietysti aika paljon vaikuttaa tuo sää. Tänä vuonna helmikuu on ollut lämmin ja on vuoroin  märkää ja loskaista, vuoroin taas liukasta. Toivoisin ensi vuonna häiden päiväksi n. 5 astetta pakkasen, hennon lumisateen sekä kauniin valkoisen maiseman ympärillemme. Kaikkea saa toivoa. ;) Olisi mielettömän upeaa ottaa muutama hääkuva pirteässä pakkassäässä hennossa lumisateessa valkean lumen kimmeltäessä ympärillämme (haavekuva).

Mitä mieltä te olette talvihäistä? Milloin itse menette/menitte naimisiin? Millä perustein päätitte häiden ajankohdan?

Viimeiseksi sellainen paljastus, että sulhanen tosiaan halusi ehdottomasti talvihäät, koska ei kestä ajatusta hikoilusta mustassa puvussa hellesäässä - varsinkin omissa häissään. :D Itselleni ajankohdalla ei ole ikinä ollut sen suurempaa merkitystä, kunhan vain päästään naimisiin. ;) Talvihäät kuitenkin ovat alkaneet kuulostaa yhä enemmän juuri meille sopivimmalta, enkä malttaisi jo odottaa tulevia suunnittelupalavereita kaasojen kanssa. Siitä tulee niin hauskaa. <3









Varaus tehty! :)

$
0
0
Kuten otsikko sen kertoo, juhlatilan varaus on tehty! :) Olen niin huojentunut, kun enää ei tarvitse stressata, missä hääjuhlat pidetään eikä tarvitse etsimällä etsiä sitä parhainta ja toimivinta juhlapaikkaa. Koko prosessi alkoi jo tuntua uuvuttavalta (ainakin morsiamen mielestä!), vaikka käytiinkin katsomassa jopa vain viittä eri tilaa. Onneksi tuohon viimeiseen tykästyttiin molemmat. :) Nyt on varausmaksu hoidettu ja tila on meidän käytössä klo 9.00-6.00 la 14.2.2015! <3 

Täytyy myöntää, että tämä tila voitti upealla modernilla tyylillään ja jyräsi alleen kaikki muut paikat, joita kävimme katsomassa. Muita hyviä puolia:

- tila kokonaisuudessaan, eli pöydät saa sijoittaa miten itse tykkää
-> mukaan mahtuu lahjapöytä, juomapöytä, karkkipöytä, lastenpöytä (you name it)
 - lattia on siisti
- naulakkotilaa on runsaasti
- toisella pitkällä seinällä on väriä vaihtavat valot (wau!)
- terassi on iso ja osittain lasitettu (myös lämpölamput löytyvät ja musiikki kuuluu myös ulos)
- tila sijaitsee rakennuksen yläkerrassa, joten juhlia saa rauhassa
- bilettää voi aamukuuteen asti (jos niikseen tulee)
- ruoka sijoitetaan buffet -tyylisesti ja tämä puoli on verhojen takana erillään muusta tilasta
- raikkaan tyylikäs 

Eli meidän hääpaikka on....Tattadadaa.... Salmi Sali! :) Kerrassaan upea juhlatila Helsingissä. Hieman kauempana (toisella puolella kaupunkia) kuin aluksi olimme ajatelleet, mutta se kriteeri upposi suohon samantien kun kävimme tuota paikkaa katsomassa, sillä ei sijainnilla enää siinä vaiheessa ollut väliä kun paikan näki livenä! 

Sopimukseen kuuluu, että ottaa pitopalveluksi Annin juhlapalvelut, mikä sopii meille vallan mainiosti. Mielestäni vaihtoehtoja oli tarpeeksi monta ja jokainen varmasti läytää sieltä juuri omannäköisensä ruokavaihtoehdot. Olemmekin jo päättäneet alustavan menun sekä kakun miehen kanssa. Ihmetys oli molemmille suuri, kun huomasimme olevamme samoilla linjoilla niin alku- kuin pääruokienkin suhteen! ;) Ihanaa! Vielä en menua paljasta, sillä se saa olla yllätys kaikille. ;) Yritämme kuitenkin saada sitä  hieman muokattua meille sopivammaksi, mutta katsotaan sitten kun hääpalaverin aika on (yleensä puoli vuotta ennen häitä). Sitä siis ehtii vielä miettiä. :)

Seuraava ToDo - listalla oleva asia (eihän mulla ees ole sitä listaa vielä tehtynä, iik!) on kirkon varaaminen. Meillä on hieman erilainen kuvio kuin monella muulla hääblogia pitäneellä morsiamella, joiden blogeja olen seuraillut, sillä meitä ei vihitä kirkossa. Tämä siksi, että sulhanen ei kuulu kirkkoon, mutta minä kuulun. Jo lapsesta asti olen haaveillut käveleväni kirkon käytävää isän kanssa kohti tulevaa puolisoani, joka odottaa käytävän toisessa päässä. Mies ei halua yksinkertaisesti liittyä kirkkoon ollenkaan (pakana!), joten olen sen kompromissin tehnyt, että suostuin siviilivihkimiseen, mutta haluaisin kirkollisen siunauksen avioliitollemme. Tähän tuo ukkeli suostui hyvillä mielin, eikä kummankaan tarvinnut painostaa toista suostumaan omaan tahtoonsa. Teimme siis kompromissin, johon olemme tyytyväisiä. <3 Olen kuulunut syntymästäni asti kirkkoon, joten minulle on luonnollista, että kirkko olisi myös osa hääseremoniaa - tässä kohtaa siunauksen muodossa tosin, mutta kuitenkin. :)

Onko siellä ketään morsianta, jolla on samanlainen kaava tiedossa kuin meillä eli siviilivihkiminen ja kirkollinen siunaustilaisuus? Mitä mieltä olette tästä kombosta?

Avioliiton siunaus tapahtuu lähes identtisellä kaavalla kuin vihkiminenkin, mutta kysymysten asettelu on eri. Jos ei sen tarkemmin kiinnitä itse seremoniaan huomiota, eroa tuskin huomaa! Yleensä tosin saattamisosa sekä sormusten vaihdot jätetään pois, koska siinä vaiheessa pariskunta on jo vihitty, mutta itse henkiläkohtaisesti haluan isäni saattavan minut käytävän poikki. Ennen muinoin tuo tapahtuma on symboloinut  morsiamen "luovuttamista" miehelle, mutta minulle ainakin tärkeintä on isän tuki ja läsnäolo. <3 Vai mitä mieltä te olette? Löysin Etsystä niin ihania lahjoja, joita voi miettiä isille, joka sitten hääpäivänä saattaa tärisevän ja itkuisen onneasta säteilevän ja hymyilevän morsiamen alttarille. Tässä esimerkki:


Suomeksi tuo teksti tosin kuulostaisi ehkä hieman oudolta:
"Kaikista niistä kävelyistä, joita olemme yhdessä tehneet, tämä on suosikkini. Olit ensimmäinen mies, jota rakastin. Olet sankarini. Tänään morsian, huomenna vaimo, aina sinun pikkutyttösi." Ehkä hieman kökkö suomennos, mutta englanniksi kuulostaa vaan niin paljon paremmalta! :)

Ensi kerralla hieman asiaa vihkisormuksista. :) 

 





Hankintoja...

$
0
0
Hiljaiseloni johtuu pienestä stressinpoikasesta, joka jostain kulman takaa iski päälle. Ei, se ei liity häihin (ainakaan se suurin osa) vaan opiskelun takkuiluun. Tavoitteenani on jättää opiskelijaelämä taakse ja valmistua lopullisesti ennen häitä (viimeistään joulukuussa tänä vuonna), jotta ehdin muutaman kuukauden keskittyä täysillä vain hääsuunnitelmiin enkä stressata seuraavaa tenttiä tai kurssia. :) Tällä hetkellä tosin keskittyisin mieluusti enemmän itse häähankintoihin ja muuhun pikkukivaan niihin liittyen kuin miettisin gradun aihetta. Mutta aina ei voi voittaa, ei se gradu yksikseenkään valmistu...

Tänään innostuin hieman tekemään paljon muutamia pieniä hankintoja. Ideoimme äitini kanssa viikonloppuna karkkibuffetin purkkien ja purnukoiden koristelua. Äidiltä saan lainaksi ainakin 3-4 erilaista astiaa riippuen siitä, haluanko kuluttaa muutamia euroja uusien purkkien ostoon, mitä en mielelläni tekisi. Omasta takaa kippoarsenaalistani löytyy ehkä 2 potentiaalia astiaa. Noh, idea johon päädyimme yhdessä tuumaillen oli se, että kannellisten purkkien kannet päällystetään turkoosilla kankaalla ja reunaan laitetaan kaunis satiininauha rusetille. Nauha voisi olla esim. valkoista tai hopeaa. Äitini askartelukätköistä löysin myös erittäin kauniita pitsinauhoja, joita oli runsaasti erilaisia: leveämpää ja kapeampaa nauhaa, sekä tiheää tai ei niin tiheää pitsikuviota. Ihastuin pitsiin niin kovin, että ajattelin sen sopivan myös hyvin teemaväriemme kanssa koristelussa. Vielä en tiedä, tullaanko pitsiä näkemään karkkibuffetin purnukoissa, kutsuissa vai muussa koristelussa, mutta ainakin ihastuin siihen ikihyviksi! :) 

Tämän päivän hankinnat tulivat oikeastaan vahingossa. Tarkoituksenani oli vain löytää turkoosia kangasta (mieluiten puuvillaa) purkkien päällystämiseen, joten ensiksi suuntasin Eurokankaaseen. Olin yllättynyt siitä, miten VÄHÄN turkooseja kankaita ylipäänsä oli koko putiikissa ja siitä, miten PALJON turkoosin eri sävyjä onkaan olemassa! Osa sävyistä meni mielestäni aivan liian vihreäksi, osa taas liian siniseksi, joten vertailukohta oli saatava. Niinpä astelin satiininauhahyllyn luokse, josta tiesin löytäväni sopivan turkoosin sävyn ja siellähän se oli! Aivan upea turkoosi, ei liian sininen eikä liian vihreä minun makuuni vaan juuri THE perfect turquoise. <3

 Tämän nauhan kanssa etsin myyjän käsiini ja tiedustelin eri kangasvaihtoehtoja kyseisessä värissä. Muutaman kankaan myyjä ehti esitellä, mutta nauhan vieressä ne näyttivät aivan liian sinisiltä, kunnes hän sitten kaivoi kangaspakkojen alta ja välistä vielä yhden turkoosin kankaan. Se näytti oikeanväriseltä ja hyvin hyvin kauniilta, ja huomasinkin pidättäväni hengitystä, kun kokeilin satiininauhaa kangasta vasten. Lähes identtinen sävy! Kaiken lisäksi kangas oli pitsinen, siis uskokaa tai älkää, löysin TURKOOSIA PITSIÄ! <3 Rakastuin. Yritin vielä mukamas katsella  muita turkooseja kankaita (joita oli se muutama), mutta palasin lopulta tämän upean kankaan luo ja nappasin sitä mukaani 100 cm x 126 cm. Äitini mukaan kannattaa aina ottaa hieman enemmän kuin on laskenut tai tarvinnut. Sitä paitsi, kangasta voi aina hyötykäyttää, jos sitä jää yli. ;) Kuinka kätevää! Satiininauhaa sen sijaan otin 5 m, jotta saisin sitä käytettyä esimerkiksi kutsuissa reunakoristeena tai muuta sellaista.

Tässä sneak peek kankaasta ja nauhasta. Kamera tosin aina vääristää väriä hieman, mutta totta on, että kangas on ihan piirun verran sinisempää kuin satiininauha, mutta se ei haittaa, kun ne eivät kuitenkaan ole vierekkäin häiden koristuksissa.


Olen aivan varma, että kaikki turkoosin sävyt, jotka mukamas näen samanvärisinä ovat erilaisia, mutta ei sillä väliä, jos nyanssierot ovat tooodella pienet. :) Vertailukohtana tulevissa turkooseissa hankinnoissa voisin pitää nimenomaan tuota ihastuttavaa nauhaa.

Kangaskaupan jälkeen päätin kipaista Kodin Ykkösessä katsomassa lasisia purkkeja ja astioita karkkibuffetia ajatellen. Koska Tiimaria ei enää ole (josta sai myös simppeleitä lasipurkkeja ja -astioita), joudun turvautumaan muihin putiikkeihin, kuten juuri Kodin Ykköseen, Anttilaan ja mahdollisesti Ikeaan. Löysin kaksi astiaa: toinen on maljakkotyyppinen (12,90€) ja toinen purkki, jossa erittäin painava lasikansi (tarjouksessa 4€, norm 9,99€). Tämän kannellisen purkin ajattelin käyttää osana "vieraskirjaa". Tämän idean väläytin aiemmassa postauksessani. Tähän purkkiin vieraat saavat jättää terveisensä pienille muistilapuille tai esim. puisille sydämille kirjoitettuna. 

No, eksyin samana päivänä vielä Suomalaiseen kirjakauppaan kotimatkan varrella ja löysin alennuksesta PUISIA SYDÄMIÄ kauniilla "pitsimäisellä" reunalla. Yhdessä paketissa on kahdenkokoisia sydämiä yhteensä 12 kpl. Isompia (koossa 7,5 cm x 7,5 cm) on 4 kpl ja pienempiä (koossa 5,1 cm x 5,1 cm) on 8 kpl. Ei olisi parempaa tuuria ollut, että löysin vielä nämäkin! Pusseja oli kyseisessä myymälässä vain 3 kpl. Tiedustelin myyjältä, ovatko ne viimeiset ja jos ovat, niin löytyykö niitä muista myymälöistä, koska halusin niitä vielä 2 pussia (silloin olisi yht. 60 kpl sydämiä). Jälleen kerran tuuria oli matkassa ja myyjä kertoi toisessa suht. lähellä sijaitsevassa Suomalaisessa olevan vielä 5 pussia (tosin saldo saattaa heittää muutamalla kappaleella, eikä mistään aina voi olla täysin varma). 

Onneksi illemmalla ajoimme, veljeni luona käytyämme, kyseisen ostoskeskuksen ohi, ja piipahdinkin Suomalaisessa jo toistamiseen. Kun astelin askarteluhyllylle, en heti nähnyt sydämiä missään, sillä ne eivät roikkuneet seinällä...Mutta aivan alimmaisella hyllyllä oli neliönmallinen astia täynnä askartelutavaraa ja niiden seasta pilkisti kuin pilkistikin puisien sydämien pitsiset reunat! Huokaisin syvään ja pengoin astiaa pohjalle asti, ja löysinkin onnekseni 2 pussia ! Jee! Nyt on tarvittavat 60 kpl odottamassa vieraiden viestejä hääpäivänä. Tässä vielä kuvaa sydämistä:


Isommissa sydämissä on reikä, pienemmissä ei. Sillä ei ole merkitystä, koska ajattelin tehdä häistämme myöhemmin scrap bookin ja ajattelin laittaa sydämet sinne. Tämä tosin edellyttää sitä, että vieraat ymmärtävät kirjoittaa VAIN TOISELLE puolelle sydäntä, jotta ne voi kiinnittää scrap-paperille. Ajattelin laittaa "vieraskirjan" lähelle sitten kehyksissä olevat ohjeet, mitä sydämiin voi kirjoittaa ja muistutuksen siitä, että vieraat laittavat nimensä viestin alle ja kirjoittavat vain toiselle puolelle sydäntä. 

Mieheni totesi tähän "vieraskirja" -ideaan, että eihän tuolle pienelle sydämelle mahdu mitään tekstiä kirjoittaa edes. Minä olen sitten toista mieltä. Moni vieraista oikeasti kirjoittaa vain sen muutaman sanan, kuten "onnea hääparille/onnea yhteiseen elämään" tai muuta vastaavaa. En väitä, että se ei olisi hyvä, päinvastoin, kaikki viestit ja onnentoivotukset ovat tervetulleita! Itse vaan koen, että vierasKIRJA ei ole niin käytännöllinen, sillä se ei kuitenkaan  täyty kokonaan vieraiden terveisistä vaan yli puolet sivuista jää käyttämättä  ja yhdellä sivulla saattaa lukea se "onnea" sivun ylälaidassa. Siksi ei haittaakaan, jos näitä sydämiä jää tyhjiksi, sillä ne voi uusiokäyttää myöhemmin muussa askartelussa. :)  

Mitä mieltä te muut olette tällaisesta "vieraskirjasta"? Millainen vieraskirja teidän häissä on/oli?

Suomalaisesta mukaan lähti lisäksi sydämenmallisia koristejalokiviä  sekä hopeisia ääriviivatarroja kuten sydämiä, kulmakoristeita, ääriviivoja sekä kutsu- ja kiitos - sanoja. 



 Yksi suosikkikaupoistani tällä hetkellä on Tiger - tuo ihana pienen krääsän kauppa! Tänään kävin jopa kahdessa Tigerissa, sillä ensimmäisestä paikasta bongasin kakkupapereita (joista saa mielettömän hyvät karkkibuffan tötteröt tehtyä ja vieläpä pitsiset). Yhdessä paketissa on 12 kpl (1€/pkt) ja mukaan lähti 6 pakkausta, eli yht 72 tötteröä saa askarreltua (miinus ne mitkä menevät pieleen, heheh). Tämän vinkin nappasin blogista Fuksianpunaisia häähaaveita jo loppuvuodesta ja se jäi mieleeni. Tämä on aivan mahtava idea, kiitos siitä! On myöskin kukkaroystävällinen vaihtoehto. Huomasin kaiken lisäksi, kun tuon tekstin äsken uudestaan luin, että tuo morsian on hankkinut kakkupaperit myöskin Tigerista. :)

Sitten asiaa vielä morsiusparin hääpöydästä. Toisen kaasoni häissä niin hääpari kuin kaasot ja bestman puoliskoineen istuivat samassa pöydässä, mutta me haluamme oman pöydän, jossa kahdestaan istua. Haluan tätä kyseistä pöytää koristella hieman, mutta en ylenmäärin. Ideana jostain netin syövereistä bongasin sisustuskirjaimet, jotka tulisi pöydän reunalle (tyylillä A & B). Olen yrittänyt metsästää niitä oikeita kirjaimia jo jonkin aikaa, mutta en ole juuri niihin törmännyt. Kodin Ykkönen myy mm. ABC - kirjaimia puisina sekä erilaisia sanoja kuten love ja home. Tigerissa olen valkoisiapahvikirjaimia nähnyt joskus sekä pienempiä puisia kirjaimia mustina (ja myöskin kysynyt etsimieni kirjainten perään), mutta ei koskaan ole ollut niitä oikeita. 

Kuitenkin tällä kertaa Tigerissa käydessäni (siinä ekassa myymälässä tänään) päätin vielä kerran kysyä juuri etsimiäni kirjaimia, tällä kertaa tosin niitä pahvisia valkoisia. Myyjä sanoi niitä joskus olleen ja päätti käydä varastosta katsomassa. Onnekseni niitä kirjaimia oli jäljellä ja ne tulikin nyt hankittua! :) Siinä vaiheessa vielä & -merkki jäi uupumaan, mutta oletin sen tupsahtavan vielä jostain. Ja näin kävikin, kun piipahdin toisessa Tiger - myymälässä vielä kotimatkalla. Tämä & -merkki tosiaan on sitten puinen ja tällä hetkellä aivan vääränvärinen, mutta aion kaikki kirjaimet kyllä maalata. Toista kirjainta en vielä aio paljastaa, hähää! Tässä kuvaa:


Kuten näette pahvinen T on valkoinen ja puinen & -merkki on (kääk!) keltainen! Myyjä vakuutti, että sen pystyy helposti maalaamaan, kunhan maali on peittävää. Saa nähdä sitten. Kuvassa myös Suomalaisesta kirjakaupasta ostamani askartelumaali, jota ajattelin kokeilla. Tosin T -kirjaimen voisi esimerkiksi päällystää sillä kauniilla turkoosilla pitsikankaallakin. Päälle ajattelin vielä laittaa hankkimiani sydänstrassikiviä. Kaunista! :) Kirjaimet olivat 3€/kpl ja maali 3,95€. Toivottavasti saan maalausurakan aloitettua suht. piakkoin, että voin laittaa prosessista kuvia. Lisäksi pöydällemme tulevat nämä sydämet (Tigerista 1€/kpl):


Tämä postaus oli yllättävän pitkä, kun hankintoja tuli tehtyä niin paljon, vaikka pieniä olivatkin. :) Toivottavasti jaksoitte lukea loppuun asti! Nyt hyvää yötä! Ensi kerralla haaveilen sitten siitä THE sormuksesta. ;)


Maalauskokeilua ja sormushaaveiluja

$
0
0
Pääsin kokeilemaan vihdoin (näin iltasella miehen mentyä nukkumaan) Suomalaisesta kirjakaupasta ostamaani DECO Acrylic Gloss - maalia. Purkin kyljessä väitetään, että kyseinen tökötti on vesiohenteista, nopeasti kuivuvaa ja sopii ulkokäyttöön. Täytyy nyt sen verran mainostaa, että ainakin tuolle pahviselle T -kirjaimelle maali oli erittäin helposti levittyvää. Ohensin väriä tilkalla vettä, sekoitin ja aloitin prosessin. Kaiken lisäksi tuo turkoosin sävy on juuri sellainen kuin etsinkin! :) Hieman pelkäsin, että juuri värin kanssa tulisi ongelmia ja että tuossa pahvin pinnalla se näyttäisi lähinnä siniseltä, mutta riskinotto kannatti (ja purkkihan maksoi siis 3,95 €, joten ei se rahallinen investointi ylitsepääsemättömän kamala ollut, vaikka värisävy olisikin mennyt pieleen). Siispä meillä tulee sitten olemaan turkoosit kirjaimet hääpöydässämme. :) En tosin ole tuosta & -merkistä varma, että haluanko sen mielummin valkoiseksi vai samalla turkoosilla sävyllä maalattuna. Olisi ehkä jotain kontrastia, jos kirjaimet olisivat vain turkooseja ja sitten & -merkki välissä valkoinen. Mitä mieltä te olisitte? 

 Odotan nyt, että ensimmäinen maalikerros kuivuu ja sitten maalaan toisen kerroksen - sen verran epätasaiseksi tuo pinta jäi siten, että toisaalla on vaaleampaa ja toisaalla tummempaa sävyä, mutta josko se siitä tasoittuisi toisen kerroksen myötä. Vielä en ole varma, päällystänkö nuo kirjaimet sillä turkoosilla pitsikankaalla vai en. Miten sitten päätänkin tehdä, koristeeksi tulee joka tapauksessa niitä sydämenmuotoisia strassikiviä, joista on kuva tääl. Tuo kuva tosin hämää hieman, koska kivet ovat oikeasti kirkkaita eivätkä tuollaisia kellertäviä kuten kuvassa näyttää olevan...

Tässä maalausprosessista kuvia:




Kauhean kaunis tuo Gigantti - lehti tuossa, mutten halunnut sotkea pöytää. :D Katsotaan, mikä on lopputulos toisen kerroksen jälkeen. Sitten yritän vähän mallata kangasta, josko sillä voisi kirjainta päällystää. Hieman minusta tuntuu, että se voisi kuitenkin olla liikaa...Mutta katsotaan. Palaan mahdollisimman pian asiaan. :)

Sitten asiaa THE sormuksesta...Itsehän tein sulholle hyvin selväksi, että vihkisormuksen haluan. Mieheni ei koe toista sormusta tarvitsevansa, joten hän saa pelkän kaiverruksen nykyiseen sormukseensa. Oma kihlasormukseni on keltakultainen, jossa timanttileikattu kuvio keskellä (valkokultaa). Tämä sormus maksoi aikanaan 189 €. Kuvaa en huonon kameran vuoksi pysty pistämään (se ei saa tarkennettua niin lähelle kuin haluaisin) plus että sormukseni kaipaa puhdistusta enkä edes kehtaisi laittaa siitä kuvaa. Puhdistusoperaatio tapahtuu ennen vhkimistä, sillä haluan, että myös kihlasormukseni kiiltää kyseisenä päivänä sekä seuraavan päivän hääjuhlassa. :)

Vihkisormuksesta sen verran, että mieheni on lupautunut sen ostamaan (kuten kihlatkin silloin aikanaan), joten tiedän, että budjettimme sormukselle on max. 400 €. Sekin kuulostaa mieheni korvaan suurelta summalta, ja tosiasia onkin, etten yksinkertaisesti tarvitse monen tuhannen euron arvoista sormusta. En varmaan uskaltaisi sitä edes käyttää, kun tietäisin sen olevan pienen omaisuuden arvoinen! Siispä n. 400 € on aivan sopiva summa sormukselle. Haluaisin, että vihkisormukseni olisi keltakultainen tai mahdollisesti keltavalkokultainen. Haaveilen upotetusta timanttirivistöstä (tai mitä kiviä ne nyt sitten ovatkaan halvemmissa sormuksissa), jotta se sopisi kihlasormukseni pariksi täydellisesti. Tähän asti olen vain tyytynyt katselemaan sormuksia kultaliikkeiden näyteikkunoista tai kotiin tulevista kuvastoista. Haluan, että sormuksessa olisi joku pieni juju, mutta se ei kuitenkaan saa olla liian ylitsevuotavan koristeellinen tai överi muulla tavalla. Tällaisia kaunokaisia olen mietiskellyt:

Ylläolevassa sormuksessa kivana jujuna on tuo sydänfligraani (hinta 299 €). Sormusta myydään Kultajousessa.

Brilliant Star -sormuksessa, jota saa Timanttisilta  on puolestaan erittäin kaunis tuo "timanttirivistö" (hinta nyt 349 € tarjouksessa, norm. 395 €)

Kuva

Tämä Brilliant Star - malli puolestaan viehättää kahdella "timanttirivistöllään" (319 €).

Tietysti eri asia on mennä katsomaan sormuksia ja sitten (kalliin makuni takia) ihastunkin johonkin 500 €:n sormukseen. ;) Tässä vielä kuva sulhasen sormuksesta (jos nyt muistan oikein, että se on juuri tämä, otin kuvan netistä). Kyseessä on siis Ilkka Marttiinin terässormus Timanttisilta (maksoi ostettaessa 89 €, nyt 111 €)




Ja hei, onnistuin löytämään  netin syövereistä kuvahaulla (kun aikani etsin) hyvin paljon omaa kihlasormustani muistuttavan mallin:


Kuva

Omani ei tosin tällä hetkellä ole noin kauniin kiiltävä. ;)



Koristelut kunniaan!

$
0
0
Viikko sitten oli kuulkaas sellainen tehoviikonloppu, ettei mitään rajaa! :) Innostuttiin äidin kanssa kehittelemään ideoita niin hääkutsumalliin kuin paikkakortteihinkin. Olin viikkoa aiemmin Sinellissä käydessäni napannut mukaani näytepaloina mm. turkoosin korttipohjan (neliö), valko-hopeista kuitusilkkiä sekä valko-hopeista organzasilkkinauhaa, ja nyt koostimme yhdessä äitini kanssa kutsun prototyypin. Vielä en ole varma, muutanko sitä vielä, mutta siitä tuli kuitenkin kaunis. Tässä pieni sneak peek tarvikkeista:


Valitettavasti jälleen keittiön keinotekoinen valo vääristää ja saa valkoisen organzanauhan 
 HOPEAT kohdat näyttämään kultaisilta. :/ Hopeaa nauhassa kuitenkin on.
Askartelimme myös paikkakortit (n. 60 kpl) ilman nimiä tosin. Vielä en aio kuvia niistä näyttää, koska haluan pitää sen salaisuutena. Mutta sen voin sanoa, että omasta mielestäni kutsusta tuli raikas ja viehättävä, ja paikkakorteistakin suloisen kauniit. :)

Sen lisäksi innostuimme askartelemaan ensimmäiset 10 tötteröä karkkibuffaa varten niistä valkoisista kakkupapereista. Äitini askartelutarvikkeiden valtavasta arsenaalista kaivoimme pienen etsinnän jälkeen sydänkuvioleikkurin, jolla kartongista voi siis leikata pieniä sydämiä. Sellaisia väkersin niin valkoisesta, hopeasta kuin turkoosistakin kartongista varmaan 100 kpl jokaisestakin. Ajattelin näitä hyödyntää kutsussa, karkkibuffetin purkkien koristuksissa sekä tötteröissä. Tällaiset turkoosit sydämet kiinnitimme myös noihin kakkupaperitötteröihin. Kaiken muun askartelun ohella suunnittelimme siis lisäksi karkkibuffettien kippojen koristusta sekä mallasimme purkkien asetelmaa. Kyhäsimme myös pienet etiketit purnukoille. Tässä muutama kuva purkeista sekä tötteröistä.

Käytimme yhden ohuen kakkupaperin yhteen tötteröön. Huomasin heti, että kahdesta kakkupaperista tulisi liian paksu tötterö minun makuuni. Tötterö kiinnitettiin palalla teippiä niin sisältä kuin ulkoa sauman kohasta. Jos joku ei muista mistä ohje on, niin itse bongasin sen blogista Fuksianpunaisia häähaaveita .

 Suurin osa purkeista on äitini kaapeista pengottuja. Mielestäni niistä tulee mukava kokoelma, varsinkin kun siihen lisätään vielä itseltäni kolme astiaa. Laskujeni mukaan purkkeja ja astioita on nyt yhteensä 8 kpl enkä usko, että niitä yhtään enempää tarvitseekaan olla. Purkkeja haluan koristaa yksinkertaisesti, eli jokin silkki- tai pitsinauha rusetille ja siihen tuo etiketti kiinni roikkumaan. Eikös olekin söpöä?


Ensi viikolla ajattelin hankkia vihdoinkin kaipaamani metalliset kauhat karkkibuffettiin. 


Kauhoja löytyy kuutta eri kokoa ja hintakin on alkaen 2 € / kpl! Ajattelin 5-6 kauhan riittävän, koska osa karkeista tulee olemaan käärellisiä, joten joka kippoon ei tarvitse olla oma kauhansa. 

Olen yrittänyt hieman bongailla turkooseja, hopeisia ja valkoisia karkkivaihtoehtoja, mutta hirveän montaa turkoosia namua en ole nähnyt. Tuleeko teille mitään vaihtoehtoja mieleen? Otan toki vinkkejä myös valkoisista ja hopeisista karkeista. :) 

Hyvää viikonloppua kaikille!

P.S. Anteeksi hidas postailuni. Tämä ja ensi kuukausi menee vielä viimeisiä kurssia suorittaessa ja gradua suunnitellessa. Pysykää mukana anyway! Kyllä mä alan ahkerammin kirjottelee, yritän parhaani mukaan nyt kerran viikkoon pistää jotain mietteitä tänne. ;) Kiitos ymmärryksestä!





Kakkua kerrakseen.

$
0
0
Kaksi päivää sitten Annin Juhlapalvelut järjesti hääkakkumaistiaiset Aitio Salissa. Tilaisuudessa oli nähtävillä myös kuvia floristi Kirsi Hännisen tekemistä hääkimpuista, sekä saimme mahdollisuuden maistella muutamia valko-, puna- sekä kuohuviinejä kakkujen ohella! Mielestäni oikein mukavasti järjestetty tilaisuus, jossa sai tarvittaessa infoa niin kakuista kuin viineistäkin. Esillä olivat myös eri servettivaihtoehdot, joiden joukossa meidän iloksemme oli myös turkoosinsävyiset versiot. :)

Harmikseni en ottanut kameraa mukaani tilaisuuteen, mutta nappasin muutamien kakkujen kuvia Annin Juhlapalveluiden sivuilta. Tässä omat maistelukokemukseni. Kaikki kakut ovat laktoosittomia.


Rakastan suklaata (kukapa ei?), mutta omaan makuuni tässä oli sitä hieman liikaa. Haluamme sulhasen kanssa raikkaan kakun, joka ei saa olla liian makea. Olimme jo menuvaihtoehdoissa muutamia kakkuja miettineet ja päätyneet yhteen, joka vakiintui sitten näiden maistajaisten myötä (vielä en paljasta päätöstämme!) ;)


Tämä oli kakku minun makuuni! Suklaata ja appelsiinikrokanttia yhdessä, nam. <3  Ihanasti rouskui suussa. 


Jos pitää herukoiden hieman kirpeästä mausta, niin tämä kakku on sopiva! Omaan makuuni hieman liian kirpsakka, mutta suklaan kanssa oikein toimiva yhdistelmä.


Ihanan raikas täyte, suussa sulavan pehmeää. :) Mutta tuo lime-kiille on todella kirpeä, joten sen verran voin paljastaa, että tästä ei ainakaan meidän hääkakkua tule.


Tämänkin kakun täyte oli silkkisen pehmeää. Tuo mangon maku vaan tuo mieleeni ainoastaan mango -piltin, mitä joskus tykkäsin syödä välipalana. Hyvin maistuva kakku!


Vaikka pidän suklaasta, niin minusta tämä kakku on aivan liian "tunkkainen" ja todella makea. Ei ollenkaan sellainen "raikas" mitä etsimme.


Tässä kakussa pehmeyttä sekä raikkautta riittää . Ei ollenkaan niin makea mitä nimestä voisi päätellä. Rakastuin. <3

Parasta on, että hääkakku kuuluu Annin Juhlapalveluiden joka menuun/menuhun/menuhyn/menyyhyn/menyyseen (kyllä, oli pakko tarkistaa, miten tuo sana taipuu enkä loppujen lopuksi osannut valita omaa suosikkiani, joten laitoin ne kaikki). Siksi onkin hyvä, että tilan vuokranneille järjestetään mahdollisuus maistella eri vaihtoehtoja ja sitä kautta löytää sopivimman hääkakkunsa. :) Vaihtoehtoja toki on enemmänkin (nettisivujen mukaan), mutta kaikkea ei ollut tarjolla. Voitte kuvitella, miten mahaa nipisti illalla! :D

Te, jotka olette hääkakkunne jo päättäneet, päädyittekö yhteen vai useampaan eri vaihtoehtoon? Onko kukaan ajatellut kenties muuta makeaa tarjolle hääkakun sijaan (kuten donitseja, kuppikakkuja tms.)?



Valmiit sisustuskirjaimet sekä pom pom -ihastus!

$
0
0
Turkoosiksi maalaamani sisustuskirjaimet, &-merkkiä lukuunottamatta  ovat valmiit! Alkuperäinen ideani oli tehdä kirjaimista identtiset ja samanlaiset eli koristuksena olisi turkoosin maalin lisäksi pitsiä (jota tällä hetkellä haluan tunkea jokaiseen mahdolliseen koristeeseen, jota häitä varten ideoin) sekä jo aiemmin mainitsemiani kirkkaita sydänstrassikiviä. Mutta kun olin toisen kirjaimen saanut valmiiksi ja ylpeänä esittelin sitä sulhaselle, hän totesi ainoastaan "tosta pitsistä tulee mieleen hame". :D Tässä lopputulos!


Pitsi on äitini nauhakätköistä löydetty ja ihastuin tuohon todella kauniiseen kuviointiin, jossa on ihanaa pehmeyttä. Lisäksi leveys on juuri täydellinen, koska se tulee hieman tuon reunan yli ja antaa siten kauniin mieheni näkemän "hamemaisen" vaikutelman. Ensin otin hieman nokkiini tuosta kommentista, vaikka olinkin ylpeä tästä ideoinnista ja sen toteuttamisen onnistumisesta, mutta sitten heitin takaisin: "Ai, pitäisikö toiseen kirjaimeen sitten kiinnittää musta rusetti et olis vähän miehekkäämpi?" Ja siitä lähti uusi idea käyntiin, eli sittenpä koristelin toisen kirjaimen sulhasen näköiseksi! Juhlien mukaisesti sitten   meidän pöydällä tulee koreilemaan sitten morsian- ja sulhaskirjaimet. ;) Niinkin pieni kommentti sai aikaan alkuperäistä ideaani paremman oivalluksen. Lopputulos on aivan suloisen söpö! 


Musta leveä silkkinauha on peräisin torkkupeiton paketista, jota koristi tuo nauha. Onneksi säästin sen, kun sain peiton joululahjaksi. Kaikkea mahdollista voi hyödyntää askartelussa, vink vink. ;) Sidoin nauhan rusetille, leikkasin nauhojen päät aivan lyhyiksi ja piilotin rusetin solmun sisään. Halusin, että rusetti muistuttaisi mahdollisimman paljon juuri juhlarusettia. Koska sydänstrassikivet olisivat olleet liian "naiselliset" tähän sulhaskirjaimeen, niin hyödynsin sen sijaan turkooseja nappimaisia kohokoristeita. Uskoisin, että nämä kirjaimet yllättävät aika monet vieraat. :) 
Mies vain myöhäili kun näytin tätä suloista näkyä hänelle kirjainten ollessa valmiit. 

Mitäs tykkäätte tästä pariskunnasta? :D


Ne koristeet, joissa ei ollut valmista liimapintaa kiinnitin teippi-rollerilla, jolla vedetään haluttuun kohtaan liimapinta ja painetaan kiinnitettävä koriste sitä vasten. Ei sotke yhtään (toisin kuin liima) ja toimii melkein millä tahansa pinnalla. Pitsi tosin ei pelkästään sillä pysynyt, joten siihen otin avuksi ohutta ja kapeaa kaksipuolista teippinauhaa - kätevää sekin. Itse ainakin olen erittäin tyytyväinen tähän askarteluprosessiin! :)

Oletteko itse ajatelleet hyödyntää sisustuskirjaimia esimerkiksi hääpöydässänne? Miten ajattelitte ne koristella?

Ja seuraavaksi sukellamme Pom pomien ihastuttavaan maailmaan. Itse törmäsin tähän silkkipaperista tehtyyn palleroon ja sen kanssasisariin muissa hääblogeissa, joissa pom pomeja on käytetty niin puolikkaina koristeina pöydissä kuin kokonaisinakin kukkasen kaltaisina koristeina katosta roikkumassa. 

Olen aika varma, että meille tuskin tulee hienoja kukka-asetelmia pöytiin. Suurin syy tähän on, se että kukat yksinkertaisesti maksavat niin paljon. Joten olen päättänyt käyttää koristelussa pom pomeja sekä silkkikukkia! :) Näistä lisää myöhemmin, kunhan saan harjoiteltua ensin molempian tekoja ja ikuistettua prosessin kameralle. Tähän loppuun muutama ihailemani inspiraatiokuva.



Lähinnä haluaisin pom pomeja ainakin karkkibuffapöydälle puolikkaina (vain muutamia) sekä hääpöytäämme muutaman. Väreinä tulee olemaan turkoosi, valkoinen ja hopea. Sinelli ainakin myy kymmenittäin eri värejä ja koska tarkoituksena ei ole väsätä satoja pom pomeja koristeeksi, niin aivan hyvin voin ostaa silkkipaperit Sinellistä. Tosin jos haluan tehdä myös silkkikukkia koristeeksi, niin silkkipaperia uppoo niihinkin. No, tässä on vielä aikaa miettiä (10 kk ja 6 päivää)! Kylläpä aika rientää... ;)


Asiaa hunnusta

$
0
0
Nyt oikein harmittaa, kun ei ole pystynyt opiskelukiireiden vuoksi päivittämään ajatuksia tänne. :/ Tästä lähtien yritän tosissani, varsinkin kun opiskelu taukoaa kesälle (paitsi gradun kirjoitus), joten aikaa jää enemmän juuri häiden suunnittelulle. Varsinkin, kun kesän aikana askarrellaan kutsut valmiiksi ja varmasti saadaan päätettyä pöytäkoristeet myös silloin. Tarkoitus olisi myös käydä katsastamassa Tallinnan hääpukutarjontaa. Eräs ystäväni löysi pukunsa juurikin tuolta "Etelästä" - paljon edullisemmin. Siitä enemmän sitten, kun tuo aika koittaa. :)

Nyt olisi vuorossa hunnun mietiskelyä. Itse olen aika varma, että juuri hunnun haluaisin. Olen pikkutytöstä asti siitä aina unelmoinut ja nähnyt mielessäni, kuinka kävelen alttarille ja pitkä huntuni laskeutuu kauniisti takanani. Nykyään kuitenkin hyvin monella on huntu vain kirkossa tai sen tilalla on esimerkiksi kaunis hiuskoriste (kuten helmiä tai kukkia), koristepanta tai (mielestäni modernimpi) birdcage veil eli:

 Birdcage veil with bow, bridesmaid birdcage, wedding birdcage veil Audrey Hepburn

Minulle tuskin tuollainen sopisi - tiedän, olen ennakkoluuloinen. Huntu olisi sen sijaan  luonnollisempi valinta. Tietysti mieli voi vielä muuttua, kun erilaisia härpäkkeitä lähtee kokeilemaan. Mistä sitä tietää, vaikka ihastuisinkin birdcageen. :)

Sitten niihin huntuihin. Huntujahan on olemassa yhtä monta erilaista kuin on morsiantakin. On pitsireunaisia, satiininauhareunaisia, kokopitsisiä, pitkiä, lyhyitä ja kaikkea siltä väliltä, kauniisti lainehtivia ja suoraviivaisempia yms. Miten tästä valinnan vaikeudesta sitten selviää? Itse menen ensisijaisesti sen mukaan, mikä miellyttää silmääni. Sen jälkeen vuorossa on kokeilukierros, jotta näen luonnossa, miltä mikäkin huntumalli ja -pituus päälläni näyttää. Tällä hetkellä minua miellyttäisi suhteellisen pitkä malli. Tässä muutamia inspiraatiokuvia itselleni ja toivottavasti teille muillekin:

Fingertip Wedding Veil 2 Tier Ivory White Diamond White Bridal Veil Pencil Edge Satin Cording Ribbon Custom 

Tämä huntu ei ole aivan maahan asti, mutta muuten kauniisti laskeutuva ja ihanat nuo hunnun satiiniset reunat.

 Cathedral Length Two Tier Blusher Wedding Veil with Crystal Edge and Scattered Crystals, White Diamond Ivory Veil, Style 1038 'Yelena'

Tässä mallissa on ehkä hivenen liian pitkä pituus, koska tuota huntua ei kyllä voisi muualla pitää kuin kirkossa, mutta silti jollain tavalla pitkän pitkä laahus hivelee silmääni. Ja helmethän ovat vain plussaa. :)
 

lace veil, ivory lace veil, lace veil wedding, bridal veil, ivory wedding veil, chantilly lace veil, V002

Leveät pitsiset reunatkin ovat erittäin kauniit. Varsinkin kun pitsiä tulee olemaan häidemme koristeluissakin jonkin verran, joten sopisi siinä mielessä teemaan.

Mantilla veil, lace trim, single layer veil, wedding, bridal veil -made to order- 

Tämän hunnun pituus olisi käytännöllisyyttä arvioiden se paras. Lyhyempää en kyllä mielelläni ottaisi.Vielä en ole sitä aivan ultimate parasta huntukuvaa löytänyt, mutta ehkä te näiden kuvien perusteella saatte jonkinlaisen käsityksen siitä, mistä minä pidän.

Miten te muut morsiamet: aiotteko hankkia hunnun ja jos aiotte, miksi siihen päädyitte? :) Olisi mukava kuulla teidän ajatuksia.

Pikaisiin kuulemisiin!

(P.s. Ihanaa, että olen saanut seuraajia. ;) Kiitos teille mielenkiinnosta!)

DIY -silkkipaperiruusut sekä balsapuusydämet

$
0
0
Kesää on jo mennyt eteenpäin ja oikein hirvittää, miten nopeasti aika kuluu! Häihin on aikaa enää reilut seitsemän kuukautta, iik! Lomaillessa esiin nousi uusia ideoita sekä totta kai tuli myös askarreltua jonkin verran! :) Valmiina ovat nyt niin huiskutustikut (niistä tuli tosi hienot) kuin silkkipaperikukatkin. Hylkäsin ajatuksen pompomeista loppujen lopuksi, vaikka olinkin niin ihastunut noihin palleroihin. Törmäsin nimittäin jossain yksinkertaiseen ohjeeseen tehdä silkkipaperiruusuja. Ne on vielä yksinkertaisemmat valmistaa kuin pompomit, joiden kohdalla silkkipaperin repeämisvaara on aika suuri, kun kerroksia alkaa aukomaan. Kukkien kohdalla sen sijaan riittää vain kerroksien rypytys. :) 

Silkkipapereita olin hankkinut teemavärien mukaisesti valkoista, hopeista sekä turkoosia. Tosin olin ostanut kahdesta eri paikasta turkoosia paperia ja yllättäen tietenkin ne olivat hieman erissävyisiä. Äitini on auttanut minua askartelussa ja olen saanut käyttää hyödyksi kaikkia apuvälineitä sekä materiaaleja, joita  hänellä on. Kukkien kohdalla käytimme Big Shot -leikkuria (ainakin Sinelli myy sitä ) sekä piparkakunmallista stanssia, jonka avulla saimme kukista muotoiltua täysin symmetrisiä. Toki itsekin voi tehdä  oman kaavan ja leikata suoraan käsin saksilla, mutta leikkuri on tuhat kertaa näppärämpi. :)



Tässä kukkasia leikattuna leikkurilla. Yhteen kukkaan laitoimme 10 kerrosta silkkipaperia ja nidoimme muutamalla pikkuniitillä keskeltä kerrokset yhteen. Onneksi silkkipaperi on sen verran ohutta, että saimme leikattua leikkurilla kuusinkertaista silkkipaperia. 


Stanssi on tuo piparkakkumallinen, mutta mielestäni muistuttaa kyllä kukkasta enemmän kuin piparkakkua. Paketissa tulee monta eri kokoa mukana, ja me käytimme kolmanneksi suurinta. 

Tässä kymmenen kerrosta on nidottu keskeltä yhteen kahdella pienellä niitillä. Jos niitti on leveämpi, yksikin varmasti riittää.


Sen jälkeen jokainen kerros rypytetään ylös ja keskelle päin. En ollut aluksi edes uskoa, että pelkästään rypistämällä silkkipaperia voi tulla näin kaunis lopputulos:


Näyttää aivan aidolta! :) Tässä vielä ihana silkkikukkameri, jonka saimme aikaan yhdessä illassa:


Näitä kukkia käytämme pöytäkoristeina sekä karkkibuffetissa purkkien ympärillä.
Valitettavasti siis pompomit jäävät meidän häistämme pois. Näin se mieli vain muuttuu. Ja sellainen vinkki vielä, että totta kai tällaisista kukista voi tehdä myös kaksi- tai monivärisiäkin. :) Päätimme myös lisätä ruusuihin hieman kimaltavaa maalia, koska olen aivan hulluna kimallukseen! Saman asian ajaa varmasti myös kimalleliima tai muu nopeasti kuivuva kimalletöhnä.

Kimallus tuo mieleen lumen ja jään. Ai että! :)

Huiskutustikuista en voi vielä laittaa kuvia, koska puhelimeni ne jonnekin hävitti. Tällä hetkellä tikut ovat äitini luona säilössä, joten kun seuraavan kerran sinne menen, otan kuvia niistä.

Sitten vieraslahjoihin. Olen pähkäillyt pääni puhki, mitä pientä ja kivaa voisimme vieraillemme antaa muistoksi häistämme, jotka ihmiset mahdollisesti haluaisivat ottaa mukaansa juhlistamme. Mietin ensin pilttipurkkien koristelua ja täyttämistä esim. nameilla, mutta sitten näin äitini tekemät balsapuusydämet, jotka hän oli vielä maalannut ja koristellut. Balsapuu on erittäin pehmeää ja kevyttä materiaalia, josta on helppo työstää vaikka mitä. Äitini oli siis kuviosahalla sahannut siitä sydämiä, hionut reunat sileiksi ja maalannut ne. Siitä sain idean, että voisimme vieraslahjoina käyttää balsapuusta tehtyjä turkoosiksi maalattuja sydämiä. :) Seuraava probleema olikin sitten se, mitä sydämiin tulisi. Kirjoitettaisiinko niihin jotain vai koristeltaisiinko ne jotenkin? Pienen mietinnän jälkeen päädyin lopulta siihen vaihtoehtoon, että jokaiseen sydämeen porataan pieni reikä, josta pujotetaan rautalanka/silkkinauha (joten sen voi laittaa roikkumaan koristeeksi myöhemmin) ja rautalankaan/silkkinauhaan kiinni rakkauslaulujen sanoja. Ajattelinkin nyt alkaa keräilemään rakkauslaulujen sanoja (englanniksi ja suomeksi), jolloin jokainen vieras saa eri laulun sanat. Miltäs kuulostaa? 

Pistän kuvia mahdollisimman pian, kunhan saamme loputkin sydämet tehtyä ja maalattua.
Pikaisiin kuulemisiin! :)


Häästressiä ja pohdintoja

$
0
0
Juu, elikkäs jonkin sorttista häästressiä tuntuis olevan ilmassa. Mua stressaa oikeesti tosissaan THE hääpuku. En tiedä todellakaan, millainen malli mulle sopisi (en oo vielä käyny testaamassa yhtäkään morsiuspukua) enkä tiedä onko sopivin juuri lumenvalkoinen vai ivory vai mitä näitä eri valkoisen sävyjä nyt sitten onkaan. Ahdistun jo pelkästä ajatuksesta. Tarkoituksena olisi mennä nyt syksyn aikana kaason/kaasojen kanssa pukua etsimään. Kaiken lisäksi ehdoton maximi mekkobudjetille on 800 euroa. Aiemmin olisin halunnut aivan uututtaan hohtavan puvun, mutta olen huomannut, että myös käytettyinä hääpukuja myyvä liike LOVEBIRDS vaikuttaa erittäin lupaavalta. Ja puvut ovat niin hyvässä kunnossa, että niistä ei todellakaan voi sanoa päälle päin, ovatko olleet kerran käytössä vai eivät. Joten sinne suuntaa ensimmäisenä matkamme. 

Ihmettelin oikein itsekin, mistä kaikesta sitä stressiä saakaan aikaiseksi. Onnistuin näkemään jo kaksi hääpainajaista, ja kyllä, häihin on vielä aikaa yli 5kk. Siltikin olen näissä unissa onnistunut saamaan muun muassa PUNAISEN hääpuvun, unohtamaan hääkimpun kotiin kirkkoon lähdettyämme ja joutunut sietämään juhlissa niin huonoja ohjelmanumeroita, että vähemmästäkin alkaa nyhtämään hiuksia yksi kerrallaan irti päästä. En tiedä, onko tämä nyt joku vaihe vaan, vai mistä kiikastaa. Ehkä opintoni aiheuttavat  tällaisen olotilan (mm. viimeinen ratkaiseva tentti, jonka jälkeen sivuainekokonaisuuteni on valmis, sekä tietysti gradu -tuo inhottava mörkö). Jopa kaasoni, jotka tapasin elokuun alussa, huomasivat kireyteni. Bridezilla voi olla syntymässä. Who knows. 

No, stressin aiheitani ovat opintojeni ja hääpuvun ohella viime aikoina olleet pöytäkoristukset sekä hääkimppu. Vihdoinkin olen saanut haalittua pöytäsomisteita muun muassa Eurokankaasta sekä Facebookin hääkirppikseltä. Tässä inspiraatiokuvaa ennen kuin kerron millaisen koristuksen itse haluan. 


Ja tällaisen suunnittelin ensimmäiseksi:


Tuo on siis vain karkea hahmotelma, mutta siis turkoosista pitsikankaasta ommellaan kaitaliinat pöytiin (varmaan 1 liina per pöytä riittää, kun meille tulee 8 hlöä yhteen pöytään) sekä turkoosia tylliä keskelle. Tylli rypytetään rautalankaan pujotetuilla helmikoristeilla, jotta se pysyisi soman näköisenä pöydällä. Kaitaliinan päälle tulee vielä valkoista helminauhaa (1,3 m/kpl) kiertelemään. Ja tosiaan pöytiin tulee sitten valkoiset pöytäliinat alle. Ajattelin hankkia käytettynä myös valkoisia koristekiviä, jos niitä vielä helminauhojen lisäksi ripottelee liinan päälle. Lopputulos on mielestäni erittäin soma. :) Tietysti mukaan mahtuu myös muutamia pitsikoristeisia tuikkukippoja. Ensi alkuun mietin, tuleeko turkoosia sittenkin liikaa, mutta kokeilun jälkeen olen vakuuttuneempi siitä, että koristuksesta tulee juuri meidän tyyliin sopiva. :) Jes! Onneksi sentään jotain onnistui suht kivuttomasti. ;) 

Koristeluinnostus kuitenkin laantui, kun sitten kävimme hääpalaverissa juhlapaikassamme, ja jouduin harmikseni luopumaan kaitaliina -ideasta, sillä pöydät ovat neliönmallisia, joten tylli olisi todennäköisesti jonkun lautasella, jos tuon vision toteuttaisin. Niinpä jouduin veivaamaan uudelleen pöytäkoristusta. Laitan siitä kuvia myöhemmin...

Hääkimpun kanssa on se ongelma, että haluaisin sen kestävän aikaa. En millään pidä ajatuksesta, että kimppuni kuivuisi kokoon, enkä enää koskaan saisi ihastella sitä muuten kuin valokuvista. Olenkin googlettanut sydämeni kyllyydestä ja kuolannut monen ihanan kimpun perään, jotka on tehty esimerkiksi rintaneuloista tai vaahtomuoviruusuista. Leikittelin ajatuksella, että tilaisin ulkomailta valmiin rintaneulakukkakimpun, mutta ne ovat yllättävän tyyriitä, joten seuraava vaihtoehto on tilata esimerkiksi etsystä vaahtomuoviruusuja (turkooseja ja valkoisia) ja sitoa niistä itse kimppu. Katsotaan vielä, teenkö niin. Aitoja kukkia kun en haluaisi eikä niitä muutenkaan meidän häihin tule (tämä on se NIPISTÄ BUDJETISTA-osio). En muutenkaan ole mikään kukkaihminen, niin tämä on paras vaihtoehto meille. :)

Tässä IHANIA inspiraatiokuvia joko rintaneulakukkakimppuun tai foam roses -kimppuun. <3








Uskon, että tilaamalla noita vaahtomuoviruusuja (foam roses) ja tekemällä itse kimpun, säästäisi paljon rahaa. Yleensä hääkimppu maksaa noin 100 euroa ja siitä ylöspäin. Yksi paketillinen ruusuja (6 kpl/pkt) maksaa etsyssä muutaman punnan verran. Haluaisin ehdottomasti sekä valkoisia että turkooseja ruusuja kimppuuni (sekä silkkinauhan ja kauniin rintakorun koristamaan vartta). Riittäisiköhän neljä paketillista ruusuja, jotta kimpusta tulisi sopivan kokoinen? Uskon, että saisin hyvän kimpun tehtyä alle 50 eurolla. Mutta jaksanko? Haluanko? Todellakin! :)

Vielä loppuun laitan kuvan IHANISTA hääkengistäni, jotka löysin jo muutama vuosi takaperin samalla reissulla, kun etsimme parhaan ystäväni hääpukua. Ja Tampereen käytettyjen hääpukujen tapahtumasta löysin nämä kaunokaiset (ne ovat muistaakseni vuoden 2012 mallia, mutta sillä ei ole väliä, koska ne huusivat nimeäni, vaikkei häistä oltu silloin vielä edes  puhuttu mieheni kanssa). ;) Näihin rakastuin.


Hintaa näille kaunokaisille jäi muistaakseni 55 euroa. :) Ja sitten jos jalat alkavat väsyä iltaa kohden, voin vaihtaa näihin ihastuttaviin blingbling -ballerinoihin, jotka ostin käytettynä (hinta 40 euroa). Eli sain kahdet kengät alle satasella. Oho. Uutta mulle! :D

Päivityksiä koristeluun. :)

$
0
0
145 päivää aikaa valmistautua suureen päivään. 145 päivää! Se ei oikeesti ole paljoakaan (ÄÄK), kun äskenhän aloitin tän blogin ja häihin oli 365 päivää! Täytyy myöntää, että olen vähän pettynyt siihen, kuinka harvoin tätä olen päässyt päivittelemään. Mielessäni aina suunnittelen suuria, ja kun jonkin asian saa tehtyä häiden tiimoilta, mietin heti seuraavaa mahdollista päivitystä. Sitten kuitenkin blogi hautautuu tuon penteleen mielenkiintoisen gradun alle aika pahasti, sillä se vie nyt lähes kaiken valveillaoloaikani työpäiviä lukuunottamatta (koska silloin ajatukset ovat töissä). Ensi vuosi onkin suurta muutosten aikaa, kun tulee häät, saan paperit kouraani ja valmistun yliopistosta ikuisuuden siellä oltuani ja alan etsiä oman alan työpaikkaa... Kaikki se jännittää kovasti ja koska en ole ikinä ollut sitä eletäänpäiväkerrallaan tai eletäänhetkessä -tyyppiä, niin totta kai stressaan jo ensi vuoden asioiden puolesta, vaikka niiden voisi antaa tulla omalla painollaan. :D Joten voitte vaan kuvitella tätä stressin innostuksen määrää. Hääaiheisia painajaisia olen nähnyt alkuvuodesta asti vain neljä, mutta odotan, että lukema vielä nousee sitä mukaa kun häät lähestyvät! 

No, otsikossa käytän päivityksiä -sanaa, koska monet ajatuksen tasolle jääneet asiat ovat saaneet konkreettisen muotonsa tai ne ovat muuttaneet kokonaan muotoaan. Olen hieman sen tyylinen morsian, että tykästyn äkkiä siihen mitä näen muualla ja sitten yhtäkkiä kyseinen asia on minunkin saatava häihimme. :) Näin kävi muun muassa, kun selailin Facebookin hääkirppispalstaa ja näin jonkun myyvän siellä Finnmarin hanallisia juoma-astioita, joita kyseinen morsian oli häissään käyttänyt boolimaljoina. Ihastuin niihin ikihyviksi ja halusin heti samanmoiset omiin häihimme! En tosin ehtinyt niitä kyseisiä kippoja itselleni saada...

Sulhanenhan oli alun alkaenkin sillä linjalla, että boolia meidän häissä tulee olemaan (minä taas en niinkään välitä boolista), ja hän näki asian niin, että sitä tarjoillaan tyyliin Ikean 1,95 maksavista lasimaljoista, joihin isketään muovikauhat (NOT!). Kun sitten näin nämä kyseiset Finnmarin astiat, innostuin samalla koko booli-ideasta, mutta näytteillepanon on oltava mielestäni esteettisesti kaunis (eli EI ikea-kippoja, vaikka sellainen boolimalja myös kotoamme löytyy!) ;)Tässä tuo Finnmarin ihanuus:


Ajattelin vielä pistää teemaan sopivasti pitsiä ympärille, ihanan turkoosin rusetin sekä boolin nimen kiinni astiaan. Jouduin itse leikkimään hieman salapoliisia ja etsimään näitä astioita ympäri Suomen (lähestulkoon). Soitin ainakin kolmeen eri paikkaan ja sain selville, että nämä astiat ovat niin suosittuja, että tukustakin olivat loppuneet. Lisää tulee tämän syksyn aikana (toivon mukaan ensi kuussa) ja olenkin saanut kaksi astiaa jo alustavasti varattua Hyvinkään Willassa sijaitsevaan Finnmarin myymälään. :) Tätä astiaa pitäisi jälleen syksyllä löytyä mm. Lahden Kärkkäiseltä sekä Finnmarin liikkeistä, jotka sijaitsevat Hollolassa (tehtaanmyymälä), Hyvinkäällä, Lahden Karismassa sekä Härmän Powerparkissa. Sen lisäksi Finnmarin tuotteita myy myös Vantaan Itä-Hakkilassa sijaitseva Helmisisustus. Suosittelen olemaan valppaana kyseisten astioiden suhteen, koska ne menevät käsistä! Onneksi olen saanut omani varattua, mutta aloin miettimään, josko kolmaskin tulisi tarpeeseen. :D Mahdoton morsian!

Suosittelen myös tulevia vaimoja liittymään Facebookin hääkirppisryhmään (se on suljettu ryhmä, mutta pyynnöstä pääsee mukaan). Siellä myydään käyttämätöntä tai kerran käytettyä tavaraa, pukua, koristusta yms. Olen itse löytänyt sieltä vaikka mitä (mm. koristehelminauhaa, hopeita Organzapusseja sekä blingbling -ballerinat vaihtokengiksi häihin). Todennäköisesti laitan sinne itsekin myyntiin koristeita yms. häiden jälkeen. :)

Pöytäkoristuskin on elokuisen hääpalaverin jälkeen muuttanut muotoaan. Koska kaitaliinat piti hylätä pöytien koon ja muodon vuoksi (ovat lähestulkoon neliöitä), päätimme äitini kanssa suunnitella koristuksen siten, että joka pöydän keskelle tulee noin neliön muotoinen kuitusilkkiliina ja sen päälle koristeet. Tällainen hahmotelma saatiin aikaiseksi:

 
Yhden pöydän koristus sisältää siis nämä elementit:

 -turkoosi kuitusilkki valkoisen pöytäliinan päällä
- turkoosia tylliä kuitusilkin kulmasta kulmaan (n. 1 metrin pituinen). 
Tylli on niputettu neljästä kohdasta kiinni itsetehdyillä helmikoristeilla (ohje myöhemmin). Lisäksi tyllin ympäri on kierretty valkoista helmikoristenauhaa. 
- kuitusilkkipalasen vastakkaisiin kulmiin on aseteltu kolme eriväristä silkkipaperikukkaa 
- tyllin molemmille puolille tulee kaksi tuikkukippoa (jotka kuvassa eivät erotu melkeen ollenkaan)

Tämä muodostelma siis tehty, kun tuikkukipot eivät olleet vielä valmiita ja alla ei ole täysin valkoinen liinakaan (siksi tuo pinkki kukka tulee tuolta läpi). :D

Sulhasen mielestä tuossa on liikaa härpäkettä, mutta mun mielestä aivan ihana ja juuri mun näköinen koristus! <3
Laittakaahan kommentteja tai mielipiteitä. :) 

Nyt täytyy rajoittaa, ettei mene liian pitkäksi tämä teksti. Päivitän vielä tänään tuikkukipoista lisää juttua! :)

Adios!

Tuikkukipot ja niiden koristelu

$
0
0
Sitten tuikkukippoasiaa. Elikkä juhlapaikasta saisimme ihan ilmaiseksi värittömiä tuikkukippoja pöytiin, jos haluaisimme, mutta päätimmekin äitini kanssa testata, miten ihania pilttipurkeista saa, kun niitä vähän koristelee. Tosin olin hieman skeptinen sen suhteen, että ovatko ne ihan paloturvallisia, kun joka toisella keskustelupalstalla ne tyrmätään ja toisella niitä hehkutetaan. Kuitenkin jostain blogista bongasin mielettömän hyvän vinkin: pilttipurkit ovat ihan turvallisia tuikkukippoina, kunhan pohjalle pistää koristehiekkaa. No, minähän sitten innostuin tuosta koristehiekastakin ja rupesin jo niitä kuolaamaan. Nämä olivat suosikkini, jotka netin syövereistä löysin (kaikki Finnmarilta):

Ihana hopeanhohtoinen koristehiekka 1,90€ (770g/purkki)


Finnmari valkoinen koristehiekka 2,90€.

Kirkas jäämurska 2,90€.

Finnmari sisustuslasihiekka 2,50€ (500g/purkki)


Lasimurska 6,90€ (1,5 kg/purkki)


Ongelmana on se, että kippohin pitäisi mielestäni laittaa hiekkaa suhteellisen runsaasti, jotta se näyttäisi kauniilta. Mittasimme sokerin avulla, että noin 50 grammaa voisi riittää per purkki. Koska meille tulee yhteensä 34 tuikkukippoa (eli kahdeksaan pöytään neljä tuikkukippoa plus hääparin pöytään kaksi kpl), joutuisi koristehiekkaa ostamaan aika monta purkkia. Jos yksi purkki sisältää esim. 500g hiekkaa, siitä riittää noin kymmeneen kippoon, joten hiekkapakkauksia joutuisi ostamaan vähintään 4 kpl, jotta hiekka varmasti riittäisi. Katselin netistä, että aika monet koristehiekkapurkit sisältävät noin 500g hiekkaa.

 Anyway, päätin, etten halua niin paljoa rahaa kuluttaa pelkkään hiekkaan. Päädyin siis kustannustehokkaampaan vaihtoehtoon, jonka myös eräästä blogista bongasin: merisuolaan! :) Ei maksa paketti montaa euroa (niitä tarvittaisiin sitten kaksi meidän kippoja varten). Lisäksi se näyttää aivan jääkiteiltä! :) Aikas hienoa! Merisuola on aivan perfekt valinta meidän turkoosien tuikkujen kanssa. Kodin ykkösestä löysin turkoosin värisiä lämpökynttilöitä 9kpl:n paketeissa. Näitä ostin varmuuden vuoksi viisi pakettia, jos täytyy laittaa uusia tuikkuja illan aikana.

And last but not least, saanen esitellä, THE tuikkukipot (alias pilttipurkit):



Pitsi on hankittu Sinellistä (n. 20 cm/purkki) ja se on kiinnitetty todella vahvalla (mutta kapealla) kaksipuolisella teipillä (myöskin Sinellin tuote). Turkoosi nauha on Tigerista (1€/rulla, jossa 15 metriä). Rusetti on tehty Sinellin rusetin sidontalaitteella (joka muuten on tosi kätevä) ja kiinnitetty  pikaliimalla.

Kuva

Purkit saatiin tehtyä yllättävän nopeasti. Suosittelen muuten liottamaan purkkeja tulikuumassa vedessä, johon on laitettu tilkka Fairy -astianpesuainetta, jotta etikettiliiman saa pois. Toimii hyvin, kun hetken liottaa vedessä ja sitten hankaa liimat pois keittiösienellä. :)

Nyt tää morsmaikku alkaa väsätä taas graduaan. Olipahan kiva tänne kirjoitella, oikeen kaksi päivitystä saman päivän aikana! Jee! ;)


Riisiä, saippuakuplia, kunniakuja vai jotain muuta?

$
0
0
Ajattelin tehdä postauksen nyt aiheesta "mitä heittää kirkon portailla hääparin päälle" tai siis eihän kaikki vaihtoehdot tietystikään ole heitettäviä, mutta you get the point. ;) Kaikista tunnetuimpiahan härpäkkeitä, joita (valkoisen tai teemavärin mukaan värjätyn) riisin heittämisen ohella kirkon portailla käytetään, ovat myös puhallettavat saippuakuplat sekä kukan terälehdet. Itse törmäsin useaan mielenkiintoiseen vaihtoehtoon erilaisia hääblogeja lueskeltuani, ja vaihtoehtoja on aika monia, jos perinteistä riisiä ei päälleen halua heitettävän. Kaiken lisäksi täytyy aina varmistaa kyseiseltä kirkolta, onko minkään heittäminen ylipäänsä sallittua kirkon ovilla. Tässä hieman laajempaa listaa niille, jotka vielä pähkäilevät tämän asian kanssa.  

Riisin sijasta kirkon ovilla voi myös heittää erilaisia jyviä, kuten:
 



Myös erilaisia siemeniä voi käyttää, kuten 



Aidot ruusunnuput olisivat erittäin somia heiteltäviä, mutta ne voisivat oikeasti jo hieman sattuakin osuttuaan vaikka kasvoihin...
 
  
Harkintaan voi myös laittaa erilaiset puiden lehdet (joko tuoreet tai kuivatut), kuten 
 
 

 Syyshäissä varsinkin voisi toimia kauniinsävyiset kuivatut vaahteranlehdet. Ne varmasti leijalisivat kauniisti heitettäessä.
  
Terälehdet ovat ajatuksena erittäin potentiaalinen vaihtoehto, mutta ne kuitenkin jättäisivät jälkeensä aikamoisen sotkun. Sitä paitsi minulle ainakin tulisi sellainen tunne, että ne menisivät ikään kuin hukkaan.


Erityisen suosittuja heiteltäviä ovat mm. Amerikassa erilaiset paperi- ja kangaskonfetit, jotka on helppo tehdä muotoleikkuria apuna käyttäen. Tässä muutamia esimerkkejä:




 Etsy on pullollaan ihania konfetti-ideoita. Ainoa haittapuoli noissa vain on se, että aikamoinen sotku jää siivottavaksi. 

Yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös pienet soittokellot, joita sitten helistettäisiin hääparin kulkiessa ulos kirkosta.


Olen myös useasti törmännyt ns. huiskutusviireihin/tikkuihin/keppeihin (engl.Wedding wands) hääblogimaailmassa. Ne on suhteellisen helppo askarrella itsekin. Toki Etsystä löytyy aivan mielettömän upeita valmiita malleja, joita voi halutessaan tilata, kuten nämä satiinipitsinauhaunelmat tässä. ;)


Itse päädyin näihin huiskutushärpäkkeisiin. Omani tein siten, että ostin Hobby Pointista 50cm pitkiä pyöröpuutikkuja, jotka leikkasin kahtia. Päihin kiinnitin pienet tiukuset sekä neljää eri nauhaa (turkoosia, valkoista, hopeista sekä organzaa). Valitsin nauhoihin muutamaa eri leveyttä. Tässä lopputulos (kuvat kännykällä otettuja, ovat siksi hieman epäselviä):

 

Turkoosi nauha on samaista, jolla koristelin pilttipurkit eli Tigerista hankittua. Organzanauha eli tuo ohuin on Tiimarista joskus ostettu ja kaksi muuta nauhaa Sinellistä. Nauhavalikoimaa riitti (jo pelkästään Sinellissä), joten vain kokeilemalla eri nauhojen yhteensopivuutta päädyin noihin neljään. :) 

Yhteensä tikkuja askartelimme äitini kanssa 30kpl eli noin puolet vieraista saa huiskutella meille kirkosta lähtiessämme. Ajattelin vielä, että kaasot voisivat kerätä huiskutuskepit talteen, jotta voin hyötykäyttää nauhoja myöhemmissä askarteluissani. Tuli meinaan aika monta metriä käytettyä noita nauhoja! Hyvän ohjeen näille huiskutusviireille/tikuille löysin täältä. Jonkun verran tuli varioitua ohjetta, esim. keppien sekä nauhojen pituuksissa. Omat nauhani ovat noin 30 cm pitkiä. Askarteluiloa teille, jotka päädytte huiskutusviireihin! :)

Kirkolta lähdettäessä vieraat voivat tietysti muodostaa myös kunniakujan hääparille. Apuna voi käyttää rekvisiittaa (miekkoja, keppejä, mailoja, hattuja yms. vaikka sen mukaan, mikä harrastus hääparilla on) tai kujan voi muodostaa pelkästään ihmisistä, jotka nostavat kätensä ilmaan.
 

Itse en hirmuisesti innostunut mistään mitä heitellään enkä myöskään tuosta kujasta, mutta mielipiteensä kullakin! :)

Kertokaahan tekin tullaanko teidän häissänne heittämään, puhaltamaan tai heiluttelemaan jotakin? Vai keksittekö kenties jotain sellaista, jota en maininnut tässä? :)

B-I-N-G-O!

$
0
0
Häiden virallinen ohjelma valmistunee kaasojen ja bestmanien yhteispalaverissa, jonka pidämme ensi kuussa, mutta ehdottomasti halusin mukaan HÄÄBINGON! Muutaman tunnin ajan tuskastelin Wordin kanssa ja katselin avuksi erilaisia malleja sekä vaihtoehtoja netistä. Aikaiseksi sain sitten omasta mielestäni ihan hyvin onnistuneen version. Leikittelin turkoosin väreillä, erilaisilla fonteilla sekä boldatulla tekstillä. Ja tuohan on tehty ihan vaan perustaulukkoon, joka sitten pikkuhiljaa muokkautua tietyn kokoiseksi. Ruutuja on 5x5.

 Ajattelin, että pöytiin laitan jokaiselle oman bingolapun sekä kynän. Joka toiselle vieraalle tulee hieman erijärjestyksessä oleva bingolappu. Yritin laittaa sellaisia kohtia, jotka olisi helppo bongata illan aikana. Ja osallistumispakkoahan ei siis ole. :)

Tuolta siis löytyy kohdat:

- Hali! - Hääpari suutelee - Onnenkyyneleet - Kohotetaan malja - Naurunremakka - Kaaso pitää puheen - Sulhanen riisuu takin -Häätanssi -Morsian herkistyy - Hääpari yllätetään - Morsiamen äiti kyynelehtii - Sormuksia ihastellaan - <3 - Joku ottaa selfien - Bestman joraa - Hääpari leikkaa kakkua -Yhteiskuvia otetaan - Klassikkokappale soi - PUHE! - Olen jutellut hääparin kanssa - RYÖSTÖ! - Morsian vaihtaa kengät - Sulhanen herkistyy - Olen tutustunut uuteen ihmiseen - Joku näprää kännykkää

Ideana on siis se, että bongaa bingossa olevia tapahtumia ja kuka ensimmäisenä saa pysty-/vaaka- tai vinorivin löydettyä, voittaa. Ajattelin palkita kolme nopeinta, palkinnoista en vielä tiedä. :)  Jos joku viitsii huijata tässä pelissä, niin aivan sama. :D Pääasia on, että kaikilla on  hauskaa.

Oletteko te ajatelleet hääbingoa osaksi ohjelmistoa?


Hiukset hienoksi hääpäivänä.

$
0
0
Olen pyöritellyt paljon hääkampausideoita tässä kuluneen puolen vuoden aikana ja vasta nyt päätös on alkanut syntyä (jee!). Heti alusta asti olen halunnut laittaa hääpäiväksi klipsipidennykset (koska oma tukkani on -ah- niin ohut sekä aika lyhyt eli hieman yli olkapäiden). Klipsipidennykset ovat kätevät, koska niitä voi käsitellä kuin aitoa hiusta ja ne saa otettua päästään irti illan/yön päätteeksi - miten ihanaa. ;)

 Toinen heti alusta asti mielessäni ollut päätös on ollut myös se, että hiukseni tulevat olemaan auki (tai ainakin suurelta osin auki). En ole koskaan tuntenut oloani mukavaksi hiukset kiinni, mistä syystä en ole montaakaan kertaa kulkenut ihmisten ilmoilla ponnari hiuksissa (uskokaa tai älkää). Mitä sitä itseään kiduttamaan vain sen takia, että netti on ihania kampauksia pullollaan ja suurin osa nyt vain sattuu olemaan hiukset "ylhäällä" -tyyppisiä ja kun kaikki olettavat, että laittaa tukkansa jotenkin ihanasti kiinni hääpäiväksi. Tai ainakin itsestä tuntuu, että aina näkee vain kiinni olevia hääkampauksia, harvoin hiukset jätetään auki.
On muuten hieman vaikeaa oikeasti tehdä lopullisia päätöksiä tällaisten asioiden suhteen. Mitä jos muuttaakin mielensä? Toivottavasti en itse lähde sille linjalle...

Mielestäni kampaus tarvitsee luonnollisesti myös jotain juhlallisuutta. En halua jättää hiuksiani piikkisuoriksi, joten aikeissa on laittaa kiharat. Ei hentoja laineita tai korkkiruuveja vaan jotain siltä väliltä. Mutta hääkampauksena pelkät ihanat kiharat eivät minulle riitä ja mietinkin pääni puhki, minkälaisen twistin keksiksin kampaukseeni. Ja sitten törmäsin tähän:



RUSETTI! :) Siis aivan ihana! Tuon rusetin voisi tehdä lisäkkeistä, niin ettei omaa tukkaa tarvitse vääntää ja kääntää. Ja kätevästi rusetin alle saisi sitten hunnun kiinni. :) Nimenomaan haluan että rusetti on mahdollisimman iso sekä ylhäälle tehty. 
 

Ihanaa kun sain päätöksen tehtyä. :) Lisäksi olen alustavasti saanut varattua kaason hyvän ystävän kampaajaksemme hääpäiväksi. Täytyypä alkaa koekampausaikaa jo sopimaan. Laitan tähän loppuun vielä muutamia muita rusettikampauksia, jotka ovat nekin kivoja, mutta eivät ihan sitä mitä haluan.

Tässä kiharat hiukset ns. ponnarilla (osittain auki).


Hiukset kokonaan ylhäällä nutturalla, rusetti sivulla.


Kuva

Hiukset suorana.


Kuva

Rusetti pään päällä. (Ihan kuin Minni Hiirellä)


Kuva

Tuplarusetti. :D


Kuva

Iso rusetti ylhäällä, hiukset kiinni.


Kuva

Tässä rusetti liian alhaalla minun makuuni ja aikas pienikin se on.


Millaisen kampauksen te muut morsiamet haluatte? 
Onko toiveissa hiukset auki vai kiinni? Suoraa vai kiharaa? 

Pakko laittaa tähän loppuun oikeen sellanen "bad hair day" -kuva tai "pieleen mennyt hääkampaus", koska kikatin tälle kippurassa. Ei siis millään pahalla, mutta onhan tää nyt aika järkky. :D
 



Hihityksen siivittämänä toivotan hyvää viikon jatkoa! :)

THE morsiuspuku!

$
0
0
Ilolla ja ylpeydellä voin ilmoittaa, että THE hääpuku on löydetty ja ostettu! *hihkuu innosta* Tämä ihana tapahtuma oli viime viikon lauantaina, kun kaasojeni kanssa lähdimme käytettyjen hääpukujen liikkeeseen Lovebirdsiin Helsingin ytimeen heti aamusta ja olimme paikalla ensimmäisinä kello 10, kun liike avasi ovensa. Putiikki oli ihanan pieni ja vastaanotto lämpöinen, kun astuimme sisään. Meitä vastassa oli kaksi työntekijää, joista toinen toivotti tervetulleeksi ja alkoi heti utelemaan pukutoiveitani mallin ja värin suhteen. Pukuja ei ollut varmastikaan niin paljon, mitä morsiuspukuliikkeissä yleensä on, mutta valinnanvaikeutta helpotti huomattavasti se, kun näki oman kokoluokkansa puvut rivissä rekissä ja sai valita siitä heti malleiltaan kiinnostavimmat. Itse valitsin heti kättelyssä neljä pukua, jotka työntekijä otti mukaansa ja vei pukukopille. Koko liikkeessä oli kaksi pukukoppia ja hetken kuluttua myös toinenkin asiakas saapui paikalle ja valtasi toisen sovituskopin. 

Ensimmäinen sovittamani puku oli erittäin kaunis talvimorsiamelle sopiva vitivalkoinen tylli- ja pitsiunelma, jonka kauneutta ihailin sen päälle saatuani. Tuntui niin uskomattomalta seistä siinä peilin edessä kokeilemassa hääpukuja itselleen ja häkellytti nähdä itsensä ns. morsiamena. Ensimmäisen puvun kohdalla keskityin ehkä enemmän sulattelemaan näkyä itsestäni hääpukuun sonnustautuneena kuin sitä olisiko mekko minulle kenties SE oikea vai ei.

Toinen hääpuku oli puolestaan kunnon tylli-blingbling-unelma. Siinä oli aivan upea koristeellinen yläosa ja tooodella muhkea tyllihelma. Sen alle olisi mahtunut varmaan viisi ihmistä! Kaiken lisäksi mekko tuntui painavalta ja todella hankalalta kantaa, joten hylkäsin sen heti, vaikka se olikin todella kaunis ja näyttävä. 

Kolmas puku oli hieman vaatimattomampi malli, sillä siinä oli suhteellisen suorasti laskeutuva organzahelma, pitsinen yläosa, joka peitti rintakehän kokonaan sekä vyötäröllä satiininauha. Plussaa siitä, että puku oli todella kevyentuntuinen päällä.  Tunsin heti, ettei tämä puku ollut se oikea minulle.

Neljäs morsiuspuku oli puolestaan enemmän merenneitomallia oleva, ja se oli kooltaan minulle aivan liian iso. Siitä syystä malli ei istunut yhtään, vaikka puku olikin ihan nätti, sillä siinä pitsillä oli keskeinen roolo.

Samalle päivälle olin saanut varattua sovitusajan Stilissimaan, joka sijaitsee tämän liikkeen lähistöllä. Minua hirvitti ajatus siitä, että menisin kokeilemaan yli tonnin maksavia pukuja, ja kenties ihastuisin sellaiseen, johon minulla ei olisi varaa. Budjetiksi olin päättänyt 800 euroa, ihan siitä syystä, että halusin löytää puvun mieluiten käytettynä. Lovebirdsin mekoista ei yhtään päälle päin näkynyt käytön jälkiä. Osa mekoista oli myös täysin käyttämättömiäkin! 

Vedin vielä varmuuden vuoksi ensimmäisenä kokeilemani vitivalkoisen kauniin hääpuvun ylleni ja fiilistelin näkyä. Mietin kuumeisesti, otanko sen vai uskonko löytäväni Stilissimasta sen oikean puvun tai pahimmassa mahdollisessa tapauksessa lähden tyhjin käsin kotiin. Painetta lisäsi se tosiasia, että Lovebirdissa ei voi varata pukuja.

Niinpä katsoin päälläni olevaa pukua, katsoin hintaa ja
katsoin kaasojani, jotka molemmat hymyilivät ja kehuivat puvun maasta taivaisiin. Pidin puvusta todella paljon, koska siinä oli kaikkea, mitä olen aina halunnut. Enkä kauaa miettinyt, kun kuulin jo itseni sanovan myyjälle "Tämä puku on sitten mun". Kaasojen kanssa halattiin ja poistuttiin liikkeestä puku mukana ja hymy huulilla. Aivan huippua! :) En olisi ikinä uskonut, että löytäisin hääpuvun ja että vieläpä valitsisin sen, jota ensimmäiseksi kokeilen! Upeeta. :)

Laitan teille pienen sneak peekin:


Puvussa on helmikirjailtua tylliä, pitsiä ja ihana yksityiskohta, joka kruunaa koko puvun (kerron lisää myöhemmin). On se vaan niin mun näköinen puku! *huokaus*

Tosin hääkenkäni aiheuttivat heti värikriisin, koska ne eivät ole vitivalkoiset vaan ivoryn sävyiset. Tämä ei käy päinsä. Kengät ovat aivan upeat mielestäni enkä haluaisi ostaa uusia vain värin takia. Kun toinen kaasoistani ehdotti kenkien värjäystä teemavärin mukaisesti eli turkooseiksi, sekin kivi vierähti harteiltani. Mielettömän upea idea! Niinpä kiikutimme kengät Stilissimaan, jonne jätimme ne värjättäviksi ja saimme samalla peruutettua sovitusaikani, kun hääpuku kerran oli löytynyt. Tosin puku täytyy vielä viedä korjausompelimoon pienten muutosten takia, mutta muuten kaikki on kunnossa. Nyt alkaa olla aikamoinen jännitys jo päällä, kun häitä alkaa miettiä. Itse haluan, ettei sulhaseni nää pukuani ennen kuin hääpäivänä kirkossa. ;)

Oma hääpukuominaisuuslistaukseni, jonka tein alkuvuodesta piti todella hyvin paikkansa, sillämelkein kaikki kohdat täyttyvät. Tässä silloinen listaukseni siitä, mistä hääpuvuissa pidän:
 
- pienet pitsiset olkaimet/hihat
- sydämen mallinen yläosa
- kevyt materiaali
- laskeutuu kauniisti
- jokin nätti yksityiskohta
- A-linja
-  ilmavuus
 - pitsi
- ei liian pitkä laahus
- raikkaan valkoinen väri (ei siis esim norsunluunvalkoinen tai shamppanjan värinen)

Aiemman hääpukupostauksen pääset lukemaan tästä.

Täytyy kyllä myöntää, että amerikkalaisten hääohjelmien katsojana olin kuvitellut, että SEN oikean puvun kohdalla alkaa itkeä onnesta. Että sen vain tuntee, kun puku on oikea. Omalla kohdallani näin ei käynyt. Täydellinen puku kyllä löytyi ja todellisena herkkiksenä useimmiten alankin itkeä erittäin helposti, mutta siinä hetkessä kyyneliä ei tullut. Puku on kertakaikkisen kaunis ja upea, mutta eniten mietin sitä, että pysyn budjetissa. Parempaa tuskin olisin löytänytkään! :) Olen kiitollinen kaasoilleni heidän avustaan tuona päivänä ja varsinkin mukavasta brunssista, jonka lomassa joimme hääpukuostosten kunniaksi lasit kuohuviiniä. <3 

P.S. Puvun mukana myytiin myös huntu. Löysin lisäksi ihanan lämmikkeen hartioilleni Lovebirdsin valikoimasta. Uskon, että helmikuussa tälle lämmikkeelle tulee kyllä käyttöä. ;)
 
 Millainen on teidän unelmien hääpuku? 
Pidättekö yksinkertaisesta vai "overthetop" -tyylisistä morsiuspuvuista?

Talvimorsiamelle lämmikettä

$
0
0
Talvihäät ovat jollain tavalla maagiset. Varsinkin jos hääpäivälle osuu ns. täydellinen talvisää (eli lunta juuri sopivasti maassa + hento lumisade, ei niin kova pakkanen ym), hääkuvista voi tulla todella hienoja. Olen muutamiin talvihäihin törmännyt lukemissani hääblogeissa ja vakuuttunut lopullisesti siitä, että helmikuu ei ole hääajankohtana yhtään sen hassumpi. Päinvastoin. Siihen aikaan vuodesta voi vielä olla pakkasta ja lumi maassa (paitsi jos tulee leuto talvi), mikä edesauttaa ihanien hääkuvien onnistumista ulkosalla. Sää jos mikä voi tosin arvaamattomasti muuttua, joten voimme vain sulhasen kanssa toivoa, että ensi helmikuussa saamme hääpäivällemme sen ns. "täydellisen talvisään". 

Olen yrittänyt kuitenkin ajatella myönteisesti, että vaikka sää ei olisikaan upea ja hehkeä, se ei saa vaikuttaa meidän hääpäivämme tunnelmaan. Vaikka haaveilenkin upeista ulkokuvista talvisäässä, se ei ole välttämättömyys. Myös juhlapaikassamme olevalla terassilla saa varmasti upeita kuvia esimerkiksi illan hämärtyessä. Studiokuvauksia tuskin edes harkitsemme, koska sille ei olisi hääpäivän aikataulussa edes tilaa. En halua odotuttaa vieraita tuntitolkulla. Uskon kyllä, että hääkuvaajana toimiva entinen työkaverini, joka tekee töitä nykyään pelkästään valokuvauksen parissa, osaa kyllä neuvoa parhaansa mukaan, mitä tehdä, jos ulkokuville ei ole mahdollisuutta. 

Talvihäissä tulee ottaa huomioon se seikka, että häämekko yksistään ei riitä lämmittämään morsianta ulkona liikkuessa (mm. poistuminen kirkolta, meno juhlapaikalle, mahdolliset ulkokuvaukset ym), joten tarvetta hartianlämmikkeelle on. Sulhanen kyllä tietysti mielellään antaisi takkinsa morsiamelle tai ottaisi syleilyynsä lämmittääkseen tätä, mutta silti jokin lämmike on paikallaan. Ja nyt en puhu viinasnapsista. ;)
Eri vaihtoehtojahan on taas pilvin pimein, mutta ajattelin ottaa tähän ne varteenotettavat vaihtoehdot, joita itse mietin. Lopuksi voin paljastaa oman lämmikkeeni, jonka tosiaan löysin myös Lovebirdsista samaan aikaan hääpuvun oston kanssa.

Vaihtoehto 1: Viitta (hupulla tai ilman)
 Tässä lämpöisessä viitassa tuskin palelisi kovemmassakaan pakkasessa.


Tämä hupullinen viitta on kuin jostain sadusta. :)

Vaihtoehto 2: Bolero
 Lämmin ja pehmeästä materiaalista valmistettu bolero varmasti lämmittäisi tarpeen tullen. 
Tässä Kate Middletonin tyylinäyte.


Vaihtoehto 3: Keeppi 
Keeppi nimenä oli minulle ennestään tuntematon, mutta nyt olen saanut selville, että se on lyhyehkö käsivarsien puoleen väliin yltävä, hartiolle tuleva viittamainen asuste, joka kiinnitetään usein edestä kiinni esimerkiksi napeilla tai kuten alla olevassa kuvassa nauhoilla. Yleensä keepissä ei ole hihoja, mutta sellaisiakin versioita on, joista hihat löytyvät, mutta ne eivät ole niin selkeästi näkyvät.

Hartiat peittävä keeppi on mielestäni juhlava ja kaunis. Varsinkin jos siinä on tuollainen satiininauharusetti. 


Miksei myös kaasoille? :)


Vaihtoehto 4: Saali eli hartiahuivi
Kuvassa myös muhvi, johon kädet pujotetaan.

Muita vaihtoehtoja ovat lisäksi erilaiset neuletakit, neulotut huivit ym. Itse halusin hieman juhlavamman näköisen lämmikkeen ja päädyin lopulta valkoiseen hartiahuiviin (pehmeää tekoturkista). Hieman tämän tyylinen:


Omassa hartiahuivissani ei siis ole mitään kiinnikkeitä valmiiksi, mutta yksi vaihtoehto on ostaa esim. joku ihana blingbling-rintaneula. :) Lovebirdsissa hartiahuivi maksoi 50 euroa, ei paha ollenkaan. Omaan talvitakkiini en mistään hinnasta pukeutuisi ollessani häämekossa. Se vasta olisi tyylillisesti glamour! ;)

Mitäs te muut talvimorsiamet olette miettineet hartian lämmikkeeksi?


Viewing all 62 articles
Browse latest View live